Perukirja · tarkistettu 8.9.2026

Perukirja – mitä se sisältää ja miten se tehdään?

Perukirja kokoaa yhteen kuolinpesän osakkaat, vainajan ja tarvittaessa lesken varallisuustiedot, velat sekä muut perintöverotukseen ja pesän selvittämiseen tarvittavat tiedot. Tässä oppaassa näet käytännössä, mitä perukirjaan kuuluu, mitä ei tarvitse liittää mukaan ja missä kohdissa virheitä syntyy tavallisimmin.

Yleisohje. Tämä opas kuvaa Suomessa sovellettavia yleisiä perunkirjoituksen sääntöjä eikä ole henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Riitaisissa, kansainvälisissä tai muuten tapauskohtaista tulkintaa vaativissa tilanteissa menettely kannattaa varmistaa asiantuntijalta.
Sisältö: Perukirjani.fi · Tarkistettu Verohallinnon, Finlexin ja Suomi.fi:n ajantasaisista lähteistä 8.9.2026.

Mikä perukirja on?

Perukirja on perunkirjoituksessa laadittava asiakirja. Vuonna 2026 sillä on kaksi tärkeää tehtävää: se kuvaa kuolinpesän osakkaat ja taloudellisen tilanteen, ja se toimii samalla perintöverotuksen veroilmoituksena. Perukirjaa tarvitaan myöhemmin myös esimerkiksi pankissa, omistusten rekisteröinnissä sekä mahdollisessa perinnönjaossa.

Perukirja ja perunkirjoitus eivät tarkoita samaa asiaa. Perunkirjoitus on toimitus, jossa pesän tiedot käydään läpi. Perukirja on siinä syntyvä asiakirja. Perukirja tehdään myös silloin, kun vainajalla ei ollut omaisuutta tai pesä on velkainen.

Hyvä muistisääntö: perunkirjoitus on prosessi, perukirja on lopputulos. Jos haluat ymmärtää erityisesti perunkirjoituksessa toimivien kahden henkilön roolin, katso myös opas uskotusta miehestä perunkirjoituksessa.

Milloin perunkirjoitus ja perukirja pitää tehdä?

Perunkirjoitus on lähtökohtaisesti toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos siihen tarvitaan lisäaikaa, sitä haetaan Verohallinnolta kolmen kuukauden määräajan kuluessa ja lisäaikaa myönnetään perustellusta syystä.

Kun perunkirjoitus on pidetty, perukirjan kopio liitteineen pitää toimittaa Verohallinnolle yhden kuukauden kuluessa. Nämä ovat kaksi eri määräaikaa. Esimerkiksi jos perunkirjoitus pidetään 15.11., perukirjan toimittamisen määräaika lasketaan siitä toimituspäivästä eikä vainajan kuolinpäivästä.

Kuolema → perunkirjoitus normaalisti 3 kuukauden kuluessa.
Perunkirjoitus → perukirja Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa.
Jos uusia varoja tai velkoja löytyy perunkirjoituksen jälkeen → täydennys- tai oikaisuperukirja on laadittava kuukauden kuluessa niiden ilmenemisestä.

Myöhästymisestä voi seurata Verohallinnon myöhästymismaksu tai veronkorotus. Siksi perukirja kannattaa tehdä niin, että asiakirjat ja arvot kerätään jo ennen perunkirjoitustilaisuutta eikä vasta sen jälkeen.

Mitä perukirjaan merkitään?

Perukirjan pitää antaa kokonaiskuva siitä, ketkä kuuluvat kuolinpesään ja mikä vainajan taloudellinen tilanne oli kuolinpäivänä. Verohallinnon ja perintökaaren perusteella tavalliseen perukirjaan kuuluvat ainakin seuraavat tiedot:

  • vainajan nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä ja muut yksilöivät tiedot
  • perilliset, leski ja testamentinsaajat sekä heidän henkilötietonsa ja suhteensa vainajaan
  • perunkirjoitustilaisuuden aika ja paikka sekä tieto läsnäolosta ja kutsumisesta
  • vainajan varat ja velat kuolinpäivän tilanteen mukaan
  • tarvittaessa lesken varat ja velat sekä tieto puolisoiden avio-oikeudesta
  • testamentti, avioehto, ennakkoperinnöt, tietyt lahjat ja vakuutuskorvaukset tilanteen mukaan
  • hautaus- ja perunkirjoituskulut sekä muut hyväksyttävät vähennykset
  • pesän ilmoittaja, kaksi uskottua miestä ja Verohallinnon yhteyshenkilö.

Perillinen merkitään perukirjaan, vaikka hän ei lopulta saisi omaisuutta. Jos joku, joka olisi pitänyt kutsua perunkirjoitukseen, ei ollut paikalla, perukirjasta pitää käydä ilmi, milloin ja miten hänelle annettiin tieto toimituksesta.

Käytännön esimerkki. Vainaja oli naimisissa ja häneltä jäi leski sekä kaksi lasta. Perukirjaan ei riitä vain vainajan pankkitilien ja asunnon luettelo. Siihen merkitään myös lesken varat ja velat, avio-oikeutta koskevat tiedot, molemmat lapset osakkaina, mahdollinen testamentti sekä tieto siitä, kuka toimii pesän ilmoittajana ja ketkä kaksi uskottua miestä toimittavat perunkirjoituksen.

Perukirja eri perhetilanteissa

Perukirjan rakenne muuttuu sen mukaan, millainen perhe- ja varallisuustilanne on. Tämä on yksi syy siihen, miksi pelkkä tyhjä mallipohja voi olla hankala: kaikki tilanteet eivät tarvitse samoja kohtia.

Vainaja oli naimisissaLesken varat ja velat sekä avio-oikeus pitää selvittää. Jos puolisoilla oli yhteistä omaisuutta tai velkaa, osuudet eritellään.
Vainajalla oli testamenttiTestamentti huomioidaan osakas- ja perintötiedoissa, ja se liitetään perukirjaan Verohallinnon ohjeen mukaan.
Vainaja oli itse leskiJos aiemman puolison jälkeen ei ole tehty ositusta, myös aiemmin kuolleen puolison varallisuustietoja voidaan tarvita.
Pesä on varaton tai velkainenPerukirja tehdään silti. Vainajan velat ja kuolinpesän kulut merkitään asiakirjaan.

Myös perinnöstä luopuminen, alaikäinen osakas, ulkomainen omaisuus, yritysvarallisuus tai osakkaiden erimielisyys voivat muuttaa sitä, mitä selvityksiä tarvitaan. Tällaisissa tilanteissa kannattaa välttää oletuksia ja tarkistaa tapauskohtainen menettely.

Varat, velat ja omaisuuden käypä arvo

Varat ja velat merkitään kuolinpäivän tilanteen mukaan. Omaisuudelle ilmoitetaan lähtökohtaisesti käypä arvo eli todennäköinen myyntihinta kuolinpäivänä. Verotusarvo, hankintahinta tai vakuutusarvo eivät automaattisesti ole sama asia kuin perintöverotuksessa käytettävä käypä arvo.

Pankkitilin arvo voidaan osoittaa pankin saldotiedolla. Asunnon tai kiinteistön arvo voi perustua esimerkiksi toteutuneisiin vertailukauppoihin tai asiantuntija-arvioon. Ajoneuvon arvossa olennaisia ovat esimerkiksi merkki, malli, vuosimalli, ajomäärä, kunto ja vastaavien ajoneuvojen hintataso.

Velkoihin merkitään vainajan elinaikaan liittyvät velat, kuten asunto- tai osamaksuvelat, luottokorttivelka, verovelka ja maksamattomat laskut. Jos vainaja oli naimisissa, myös lesken omat velat ilmoitetaan. Yhteinen velka eritellään puolisoiden osuuksiin eikä samaa saldoa ole tarkoitus laskea kahteen kertaan.

Yksi helposti unohtuva yksityiskohta: Verohallinnon ohjeessa vainajan nimissä oleva valtion takaama opintolaina merkitään perukirjaan arvolla 0 euroa, koska kuolinpesällä ei ole velvollisuutta maksaa sitä takaisin.

Mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan – ja mitä Verohallinnolle ei tarvitse lähettää?

Perunkirjoitusta varten tarvitaan tiedot osakkaista sekä varoista ja veloista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sukuselvityksiä tai virkatodistuksia, pankkien saldotietoja, velkatietoja, omistustietoja ja omaisuuden arvon selvityksiä.

Jos vainajalla oli testamentti tai avioehto, ne huomioidaan ja liitetään perukirjaan. Sen sijaan kaikkea perunkirjoituksessa käytettyä tausta-aineistoa ei tarvitse lähettää Verohallinnolle. Verohallinnon nykyohjeen mukaan perukirjaan ei normaalisti tarvitse liittää esimerkiksi pankkien saldotodistuksia, kuolinpesän kulutositteita tai sukuselvitystä. Ne pitää kuitenkin säilyttää, koska lisäselvityksiä voidaan pyytää myöhemmin.

Liitä Verohallinnolle tarvittaessa esimerkiksi testamentti ja avioehtosopimus.
Älä lähetä automaattisesti kaikkia pankki- ja kulutositteita vain varmuuden vuoksi.
Säilytä lähdeasiakirjat ja kuitit niin, että tiedot voidaan myöhemmin todentaa.

Kuka allekirjoittaa perukirjan ja mitä allekirjoituksella vahvistetaan?

Perintökaaren 20 luvun 6 § erottaa kaksi eri vakuutusta. Pesän ilmoittaja merkitsee perukirjaan valaehtoisen vakuutuksen siitä, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat eikä hän ole tahallisesti jättänyt mitään ilmoittamatta. Kaksi uskottua miestä puolestaan kirjoittavat perukirjaan todistuksen siitä, että tiedot on merkitty oikein ja varat arvioitu heidän parhaan ymmärryksensä mukaan.

Verohallinnon käytännön ohjeessa kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä ovat ne henkilöt, joiden täytyy allekirjoittaa perukirja. Allekirjoitusten tarkoitus ei siis ole vain muodollinen: ne liittyvät juuri ilmoittajan vakuutukseen ja uskottujen miesten todistukseen.

Älä sekoita rooleja. Pesän ilmoittaja antaa tiedot ja vakuutuksen. Uskotut miehet toimittavat perunkirjoituksen, arvioivat varat ja antavat oman todistuksensa. Uskottujen miesten tehtävästä on oma selkeä opas täällä.

Yleisimmät virheet perukirjassa – ja mitä tehdä, jos huomaat virheen myöhemmin?

Useimmat ongelmat eivät johdu siitä, että perukirjasta puuttuisi jokin tietty otsikko. Tavallisempaa on, että tieto on väärässä ajankohdassa, sama erä lasketaan kahdesti tai jokin henkilö jää pois osakasluettelosta.

Omaisuus arvostetaan kuolinpäivän eikä perunkirjoituspäivän mukaan.
Lesken varat ja velat muistetaan silloin, kun vainaja oli naimisissa.
Yhteinen laina eritellään eikä koko velkaa kirjata sekä vainajalle että leskelle.
Hautauskulut ja perunkirjoituskulut pidetään omissa ryhmissään.
Testamentti, avioehto ja muut tilanteeseen vaikuttavat asiakirjat huomioidaan.
Osakkaat ja kutsutiedot tarkistetaan ennen allekirjoittamista.

Jos perunkirjoituksen jälkeen löytyy uusia varoja tai velkoja, perintökaaren 20 luvun 10 § edellyttää täydennys- tai oikaisuperukirjan laatimista kuukauden kuluessa. Jos taas jo lähetetyssä perukirjassa huomataan muu virhe tai puute, Verohallinnolle voidaan toimittaa täydennys tai lisäselvitys OmaVerossa tai muulla hyväksytyllä tavalla.

Miten perukirja toimitetaan Verohallinnolle?

Verohallinnolle toimitetaan samasta perukirjasta vain yksi kopio. Vuonna 2026 sen voi lähettää OmaVerossa, ja liitteet toimitetaan erillisinä tiedostoina. Alkuperäinen allekirjoitettu perukirja kannattaa säilyttää kuolinpesällä.

Perukirjaa tarvitaan usein vielä perunkirjoituksen jälkeen. Esimerkiksi pankki tai rekisteriviranomainen voi tarvita sitä sen selvittämiseksi, kuka voi edustaa kuolinpesää. Kun pesä myöhemmin jaetaan, perukirjan tiedot toimivat lähtökohtana perinnönjaolle.

Mitä perukirjaan ja kuolinpesän asiointiin on suunnitteilla vuonna 2027?

Ajankohtainen 2027-uudistus. Verohallinnon 2.9.2026 päivitetyn tiedon mukaan uusien kuolinpesien sähköistä asiointia on tarkoitus laajentaa OmaVeroon vuonna 2027. Suunnitellussa mallissa OmaVerossa voidaan tarkistaa osakastietoja, täydentää esitäytettyjä varallisuustietoja sekä muodostaa perukirja ja uusi perintöveroilmoitus. Verohallinto on myös kuvannut suunnitelmaa, jossa kuolinpesän ilmoittaja ja uskotut miehet allekirjoittavat perukirjan sähköisesti OmaVerossa.

Tämä on tärkeä ero nykytilaan: vuonna 2026 perintöverotus perustuu vielä perukirjaan, kun taas suunnitellussa uudessa mallissa perintöveroilmoitus olisi erillinen veroilmoitus. Uudistus on tarkoitettu palvelun käyttöönoton jälkeen muodostuville uusille kuolinpesille. Lainsäädäntöä ja palvelua valmistellaan edelleen, joten ennen voimaantuloa noudatetaan nykyisiä sääntöjä.

Ajantasaisuuden vuoksi tämä opas päivitetään, kun uudistuksen lopullinen voimaantulo ja menettelyt varmistuvat.

Perukirjan nopea tarkistuslista ennen allekirjoituksia

Ennen kuin perukirja allekirjoitetaan, käy vielä kerran läpi nämä kysymykset. Tämä käytännön tarkistus ehkäisee suuren osan tavallisista korjaustarpeista:

Onko kaikki kuolinpesän osakkaat ja testamentinsaajat tunnistettu?
Onko vainajan varallisuus ilmoitettu kuolinpäivän arvoilla?
Onko lesken varallisuus ja avio-oikeus huomioitu tarvittaessa?
Onko yhteiset velat ja omistusosuudet eroteltu?
Onko mahdolliset ennakkoperinnöt, lahjat ja vakuutuskorvaukset huomioitu?
Onko perunkirjoituskulut erotettu hautauskuluista?
Onko kutsut ja poissaolot kirjattu oikein?
Onko testamentti ja avioehto liitetty tarvittaessa?
Onko pesän ilmoittajan vakuutus mukana?
Onko molempien uskottujen miesten todistus ja allekirjoitukset mukana?
Usein kysyttyä

Perukirja – yleiset kysymykset

Voiko perukirjan tehdä itse?
Kyllä. Verohallinnolla ei ole yhtä pakollista perukirjalomaketta. Olennaista on, että perukirja sisältää lain ja verotuksen edellyttämät tiedot ja että tarvittavat henkilöt antavat vakuutuksensa ja todistuksensa.
Tarvitaanko perukirja, jos vainajalla ei ollut omaisuutta?
Kyllä. Verohallinto ohjeistaa tekemään perukirjan aina, myös varattomassa tai velkaisessa kuolinpesässä.
Tarvitaanko kaksi uskottua miestä?
Kyllä. Perintökaaren 20 luvun 2 § edellyttää kahta uskottua miestä toimittamaan perunkirjoitusta, ja 6 § määrittelee heidän perukirjaan antamansa todistuksen.
Voiko perunkirjoituksen järjestää etänä?
Verohallinto voi käsitellä etäyhteydellä toimitetun perunkirjoituksen perusteella tehdyn perukirjan, kun siinä on tarvittavat tiedot, yksilöity selvitys toimitustavasta ja osallistujista sekä pesän ilmoittajan ja uskottujen miesten vakuutukset ja todistukset.
Pitääkö pankkien saldotodistukset lähettää Verohallinnolle?
Ei normaalisti. Niitä käytetään perukirjan tietojen selvittämiseen, mutta Verohallinto ohjeistaa, ettei saldotodistuksia tarvitse liittää perukirjaan. Säilytä ne kuitenkin mahdollista lisäselvitystä varten.
Mitä jos perukirjan jälkeen löytyy unohtunut pankkitili tai velka?
Kun perunkirjoituksen jälkeen ilmenee uusia varoja tai velkoja, perintökaaren mukaan laaditaan täydennys- tai oikaisuperukirja kuukauden kuluessa.
Voiko perinnön jakaa ennen perintöveropäätöstä?
Kyllä, perintöveropäätöstä ei tarvitse odottaa. Ennen jakoa pitää kuitenkin huolehtia perunkirjoituksesta, mahdollisesta osituksesta ja pesän velkojen asianmukaisesta käsittelystä. Katso tarkemmin perinnönjako-oppaasta.
Viralliset lähteet

Oppaan lähteet

Tiedot on tarkistettu ajantasaisista viranomais- ja lakilähteistä 8.9.2026. Vuoden 2027 uudistus on merkitty erikseen suunnitteilla olevaksi muutokseksi.

Tee perukirja vaihe vaiheelta

Perukirjani.fi auttaa kokoamaan tavallisen suomalaisen kuolinpesän tiedot vaiheittain. Voit täyttää tiedot ennen maksua ja viimeistellä perukirjan 79 € kertamaksulla.

Scroll to Top