Mikä perukirja on?
Perukirja on perunkirjoituksessa laadittava asiakirja. Vuonna 2026 sillä on kaksi tärkeää tehtävää: se kuvaa kuolinpesän osakkaat ja taloudellisen tilanteen, ja se toimii samalla perintöverotuksen veroilmoituksena. Perukirjaa tarvitaan myöhemmin myös esimerkiksi pankissa, omistusten rekisteröinnissä sekä mahdollisessa perinnönjaossa.
Perukirja ja perunkirjoitus eivät tarkoita samaa asiaa. Perunkirjoitus on toimitus, jossa pesän tiedot käydään läpi. Perukirja on siinä syntyvä asiakirja. Perukirja tehdään myös silloin, kun vainajalla ei ollut omaisuutta tai pesä on velkainen.
Milloin perunkirjoitus ja perukirja pitää tehdä?
Perunkirjoitus on lähtökohtaisesti toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos siihen tarvitaan lisäaikaa, sitä haetaan Verohallinnolta kolmen kuukauden määräajan kuluessa ja lisäaikaa myönnetään perustellusta syystä.
Kun perunkirjoitus on pidetty, perukirjan kopio liitteineen pitää toimittaa Verohallinnolle yhden kuukauden kuluessa. Nämä ovat kaksi eri määräaikaa. Esimerkiksi jos perunkirjoitus pidetään 15.11., perukirjan toimittamisen määräaika lasketaan siitä toimituspäivästä eikä vainajan kuolinpäivästä.
Myöhästymisestä voi seurata Verohallinnon myöhästymismaksu tai veronkorotus. Siksi perukirja kannattaa tehdä niin, että asiakirjat ja arvot kerätään jo ennen perunkirjoitustilaisuutta eikä vasta sen jälkeen.
Mitä perukirjaan merkitään?
Perukirjan pitää antaa kokonaiskuva siitä, ketkä kuuluvat kuolinpesään ja mikä vainajan taloudellinen tilanne oli kuolinpäivänä. Verohallinnon ja perintökaaren perusteella tavalliseen perukirjaan kuuluvat ainakin seuraavat tiedot:
- vainajan nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä ja muut yksilöivät tiedot
- perilliset, leski ja testamentinsaajat sekä heidän henkilötietonsa ja suhteensa vainajaan
- perunkirjoitustilaisuuden aika ja paikka sekä tieto läsnäolosta ja kutsumisesta
- vainajan varat ja velat kuolinpäivän tilanteen mukaan
- tarvittaessa lesken varat ja velat sekä tieto puolisoiden avio-oikeudesta
- testamentti, avioehto, ennakkoperinnöt, tietyt lahjat ja vakuutuskorvaukset tilanteen mukaan
- hautaus- ja perunkirjoituskulut sekä muut hyväksyttävät vähennykset
- pesän ilmoittaja, kaksi uskottua miestä ja Verohallinnon yhteyshenkilö.
Perillinen merkitään perukirjaan, vaikka hän ei lopulta saisi omaisuutta. Jos joku, joka olisi pitänyt kutsua perunkirjoitukseen, ei ollut paikalla, perukirjasta pitää käydä ilmi, milloin ja miten hänelle annettiin tieto toimituksesta.
Perukirja eri perhetilanteissa
Perukirjan rakenne muuttuu sen mukaan, millainen perhe- ja varallisuustilanne on. Tämä on yksi syy siihen, miksi pelkkä tyhjä mallipohja voi olla hankala: kaikki tilanteet eivät tarvitse samoja kohtia.
Myös perinnöstä luopuminen, alaikäinen osakas, ulkomainen omaisuus, yritysvarallisuus tai osakkaiden erimielisyys voivat muuttaa sitä, mitä selvityksiä tarvitaan. Tällaisissa tilanteissa kannattaa välttää oletuksia ja tarkistaa tapauskohtainen menettely.
Varat, velat ja omaisuuden käypä arvo
Varat ja velat merkitään kuolinpäivän tilanteen mukaan. Omaisuudelle ilmoitetaan lähtökohtaisesti käypä arvo eli todennäköinen myyntihinta kuolinpäivänä. Verotusarvo, hankintahinta tai vakuutusarvo eivät automaattisesti ole sama asia kuin perintöverotuksessa käytettävä käypä arvo.
Pankkitilin arvo voidaan osoittaa pankin saldotiedolla. Asunnon tai kiinteistön arvo voi perustua esimerkiksi toteutuneisiin vertailukauppoihin tai asiantuntija-arvioon. Ajoneuvon arvossa olennaisia ovat esimerkiksi merkki, malli, vuosimalli, ajomäärä, kunto ja vastaavien ajoneuvojen hintataso.
Velkoihin merkitään vainajan elinaikaan liittyvät velat, kuten asunto- tai osamaksuvelat, luottokorttivelka, verovelka ja maksamattomat laskut. Jos vainaja oli naimisissa, myös lesken omat velat ilmoitetaan. Yhteinen velka eritellään puolisoiden osuuksiin eikä samaa saldoa ole tarkoitus laskea kahteen kertaan.
Mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan – ja mitä Verohallinnolle ei tarvitse lähettää?
Perunkirjoitusta varten tarvitaan tiedot osakkaista sekä varoista ja veloista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sukuselvityksiä tai virkatodistuksia, pankkien saldotietoja, velkatietoja, omistustietoja ja omaisuuden arvon selvityksiä.
Jos vainajalla oli testamentti tai avioehto, ne huomioidaan ja liitetään perukirjaan. Sen sijaan kaikkea perunkirjoituksessa käytettyä tausta-aineistoa ei tarvitse lähettää Verohallinnolle. Verohallinnon nykyohjeen mukaan perukirjaan ei normaalisti tarvitse liittää esimerkiksi pankkien saldotodistuksia, kuolinpesän kulutositteita tai sukuselvitystä. Ne pitää kuitenkin säilyttää, koska lisäselvityksiä voidaan pyytää myöhemmin.
Kuka allekirjoittaa perukirjan ja mitä allekirjoituksella vahvistetaan?
Perintökaaren 20 luvun 6 § erottaa kaksi eri vakuutusta. Pesän ilmoittaja merkitsee perukirjaan valaehtoisen vakuutuksen siitä, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat eikä hän ole tahallisesti jättänyt mitään ilmoittamatta. Kaksi uskottua miestä puolestaan kirjoittavat perukirjaan todistuksen siitä, että tiedot on merkitty oikein ja varat arvioitu heidän parhaan ymmärryksensä mukaan.
Verohallinnon käytännön ohjeessa kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä ovat ne henkilöt, joiden täytyy allekirjoittaa perukirja. Allekirjoitusten tarkoitus ei siis ole vain muodollinen: ne liittyvät juuri ilmoittajan vakuutukseen ja uskottujen miesten todistukseen.
Yleisimmät virheet perukirjassa – ja mitä tehdä, jos huomaat virheen myöhemmin?
Useimmat ongelmat eivät johdu siitä, että perukirjasta puuttuisi jokin tietty otsikko. Tavallisempaa on, että tieto on väärässä ajankohdassa, sama erä lasketaan kahdesti tai jokin henkilö jää pois osakasluettelosta.
Jos perunkirjoituksen jälkeen löytyy uusia varoja tai velkoja, perintökaaren 20 luvun 10 § edellyttää täydennys- tai oikaisuperukirjan laatimista kuukauden kuluessa. Jos taas jo lähetetyssä perukirjassa huomataan muu virhe tai puute, Verohallinnolle voidaan toimittaa täydennys tai lisäselvitys OmaVerossa tai muulla hyväksytyllä tavalla.
Miten perukirja toimitetaan Verohallinnolle?
Verohallinnolle toimitetaan samasta perukirjasta vain yksi kopio. Vuonna 2026 sen voi lähettää OmaVerossa, ja liitteet toimitetaan erillisinä tiedostoina. Alkuperäinen allekirjoitettu perukirja kannattaa säilyttää kuolinpesällä.
Perukirjaa tarvitaan usein vielä perunkirjoituksen jälkeen. Esimerkiksi pankki tai rekisteriviranomainen voi tarvita sitä sen selvittämiseksi, kuka voi edustaa kuolinpesää. Kun pesä myöhemmin jaetaan, perukirjan tiedot toimivat lähtökohtana perinnönjaolle.
Mitä perukirjaan ja kuolinpesän asiointiin on suunnitteilla vuonna 2027?
Tämä on tärkeä ero nykytilaan: vuonna 2026 perintöverotus perustuu vielä perukirjaan, kun taas suunnitellussa uudessa mallissa perintöveroilmoitus olisi erillinen veroilmoitus. Uudistus on tarkoitettu palvelun käyttöönoton jälkeen muodostuville uusille kuolinpesille. Lainsäädäntöä ja palvelua valmistellaan edelleen, joten ennen voimaantuloa noudatetaan nykyisiä sääntöjä.
Ajantasaisuuden vuoksi tämä opas päivitetään, kun uudistuksen lopullinen voimaantulo ja menettelyt varmistuvat.
Perukirjan nopea tarkistuslista ennen allekirjoituksia
Ennen kuin perukirja allekirjoitetaan, käy vielä kerran läpi nämä kysymykset. Tämä käytännön tarkistus ehkäisee suuren osan tavallisista korjaustarpeista:
