Perukirja – kysymyksiä ja vastauksia

Perukirja on perunkirjoituksessa laadittava asiakirja, johon kootaan muun muassa tiedot vainajan perillisistä ja muista kuolinpesän osakkaista sekä vainajan varoista ja veloista.

Vuonna 2026 perukirja toimii myös perintöverotuksen veroilmoituksena ja sitä tarvitaan monien kuolinpesän asioiden hoitamisessa.

Vuonna 2027 uusien kuolinpesien asiointi ja perintöverotus ovat uudistumassa. Verohallinnon tämänhetkisen tiedon mukaan perintöverotusta varten tulee erillinen perintöveroilmoitus, ja perukirja säilyy omana asiakirjanaan. Uudistus koskee kuolinpesiä, jotka muodostuvat uuden palvelun käyttöönoton jälkeen.

Perunkirjoitus tarkoittaa toimitusta ja prosessia, jossa kuolinpesän tilanne selvitetään. Perukirja on tämän prosessin yhteydessä laadittava asiakirja.

Asiakirjan nimi on perukirja. Tilaisuutta ja menettelyä, jossa perukirja laaditaan, kutsutaan perunkirjoitukseksi.

Perunkirjoitus on pääsääntöisesti toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Jos määräaika ei riitä, Verohallinnolta voidaan hakea lisäaikaa perustellusta syystä. Lisäaikaa perunkirjoitukseen on haettava ennen alkuperäisen kolmen kuukauden määräajan päättymistä.

Perunkirjoituksen järjestää tavallisesti henkilö, joka tuntee vainajan varallisuustilanteen parhaiten, usein esimerkiksi puoliso tai lapsi.

Perukirjan voi laatia itse tai sen laatimisessa voi käyttää ulkopuolista palvelua tai asiantuntijaa. Jos perukirja tehdään itse, tekijän on huolehdittava siitä, että kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat ovat käytettävissä.

Kyllä. Perukirjan laatimista ei ole varattu esimerkiksi asianajajille tai pankeille. Olennaista on, että perukirjaan merkitään tilanteessa vaaditut tiedot oikein ja tarvittavat asiakirjat ovat käytettävissä.

Perukirjaan merkitään kuolinpesän ilmoittaja sekä kaksi uskottua miestä. Verohallinnon ohjeen mukaan heidän tulee allekirjoittaa perukirja.

Uskottujen miesten tehtävänä on arvioida pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan ja antaa perukirjaan vaadittu todistus.

Perukirjaan merkitään tilanteesta riippuen muun muassa tiedot perillisistä, leskestä, testamentinsaajista, pesän ilmoittajasta ja uskotuista miehistä sekä vainajan varoista ja veloista kuolinpäivänä.

Avioliitto, avio-oikeus, testamentti, ennakkoperinnöt, tietyt lahjat ja vakuutuskorvaukset voivat vaikuttaa siihen, mitä muita tietoja perukirjassa tarvitaan.

Tarvittavat liitteet riippuvat kuolinpesän tilanteesta. Liitteitä voivat olla esimerkiksi testamentti ja avioehtosopimus sekä tilanteen mukaan jo laadittu ositus- tai perinnönjakokirja.

Kaikkia mahdollisia asiakirjoja ei siis liitetä jokaiseen perukirjaan.

Perukirjasta toimitetaan kopio Verohallinnolle. Sen on oltava Verohallinnolla yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Samasta perukirjasta Verohallinto tarvitsee vain yhden kopion. Alkuperäinen allekirjoitettu perukirja kannattaa säilyttää kuolinpesällä.

Perukirjaa ei tarvitse yleisesti vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa.

DVV:ltä voidaan kuitenkin erikseen pyytää perukirjan osakastietojen vahvistamista. Kyse on eri asiasta kuin siitä, että jokainen perukirja pitäisi automaattisesti vahvistaa.

Verohallinto voi käsitellä perukirjan myös silloin, kun perunkirjoitus on toimitettu etäyhteyden avulla, jos perukirjassa ovat kaikki tarvittavat tiedot, yksilöity selvitys toimitustavasta ja osallistujista sekä pesän ilmoittajan ja uskottujen miesten asianmukaiset vakuutukset ja todistukset.

Perukirjaa voidaan tarvita myös esimerkiksi pankissa tai muulla viranomaisella, joten näiden mahdolliset omat vaatimukset on huomioitava.

Omaisuus ilmoitetaan lähtökohtaisesti sen käypään arvoon kuolinpäivänä. Käypä arvo tarkoittaa käytännössä omaisuuden todennäköistä myyntihintaa kuolinpäivänä.

Esimerkiksi asuntojen ja kiinteistöjen arvostamisessa voidaan käyttää soveltuvaa asiantuntija-arviota tai vertailukauppoja.

Verohallinnolta voi hakea perustellusta syystä lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen. Lisäaikaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Jos perunkirjoituksen toimittamiseen saadaan lisäaikaa, perukirja pitää edelleen toimittaa Verohallinnolle yhden kuukauden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus on pidetty.

Ei. Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti kuolinpesiin, joiden tilanne voidaan käsitellä turvallisesti ohjatulla itsepalvelulla.

Palvelu tunnistaa myös tilanteita, joissa ohjattu itsepalvelu ei sovellu sellaisenaan. Jos tilanteeseen liittyy sellainen erityiskysymys, jota palvelun sääntöihin ei ole rakennettu, tapausta ei ohjata automaattisesti tavallista reittiä eteenpäin.

Ei. Sukuselvityksiä, pankin saldotodistuksia, isännöitsijäntodistuksia tai muita lähdeasiakirjoja ei tarvitse ladata Perukirjani.fi-palveluun.

Käytä asiakirjoja tietojen tarkistamiseen ja syötä perukirjapalveluun vain perukirjan laatimiseen tarvittavat tiedot. Valmiiseen perukirjaan mahdollisesti tarvittavat liitteet säilyvät asiakkaalla ja toimitetaan myöhemmin oikealle taholle.

Kyllä. Voit lisätä keskeneräiseen perukirjaan sähköpostiosoitteesi ja saat henkilökohtaisen jatkolinkin sähköpostiisi.

Pelkkä sähköpostiosoitteen tietäminen ei avaa perukirjaa. Pääsy edellyttää sähköpostiin lähetetyn jatkolinkin avaamista.

Et tarvitse erillistä salasanaa tai käyttäjätiliä aloittaaksesi. Jos haluat jatkaa toisella laitteella, tunnistautuminen tehdään henkilökohtaisella sähköpostilinkillä.

Keskeneräistä maksamatonta tapausta säilytetään enintään 120 päivää viimeisestä aktiivisuudesta.

Maksun jälkeen muokkaus- ja latausaika on 90 päivää. Tämän jälkeen perukirjapalveluun tallennetut henkilötiedot poistetaan tai anonymisoidaan. Maksuun ja sopimukseen liittyvät lakisääteisesti säilytettävät tiedot voidaan säilyttää erikseen.

Perukirjani.fi on ohjattu digitaalinen itsepalvelu perunkirjoituksen tietojen kokoamiseen ja perukirjan laatimiseen.

Palvelun yleiset ohjeet eivät ole käyttäjän henkilökohtaiseen tilanteeseen annettua oikeudellista tai verotuksellista neuvontaa.