Mikä perinnönjako on?
Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan niille, joilla on siihen perintöoikeus tai testamenttiin perustuva oikeus. Perinnönjako on eri asia kuin perunkirjoitus ja perukirja: perukirjassa selvitetään pesän tilanne, mutta jaossa päätetään, kuka saa mitäkin omaisuutta.
Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, varsinaista perinnönjakoa ei tarvita. Jos osakkaita on useita, jako tehdään tavallisesti sopimalla, miten omaisuus jaetaan osakkaiden laskennallisten osuuksien mukaisesti. Perinnönjaosta laaditaan perinnönjakokirja.
Milloin perinnön voi jakaa?
Perintökaaren 23 luvun lähtökohta on, että kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa. Käytännössä ennen jakoa pitää olla tiedossa, mitä pesään kuuluu ja mitä velkoja siitä maksetaan.
Perintökaaren 23 luvun 2 § suojaa myös velkojia: vastoin osakkaan kieltoa jakoon ei saa ryhtyä ennen perunkirjoitusta ja ennen kuin kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erikseen hoitoon.
Jakoa ei ole aina pakko tehdä heti, mutta pitkäksi aikaa jakamattomaksi jätetty kuolinpesä voi muuttua hallinnollisesti vaikeammaksi. Suomi.fi ja Verohallinto nostavat esiin, että myöhemmät kuolemantapaukset, uudet osakkaat ja varallisuuden muutokset voivat tehdä tilanteesta mutkikkaamman.
Jos vainaja oli naimisissa, ositus voi tulla ennen perinnönjakoa
Perintökaaren 23 luvun 1 §:n mukaan omaisuuden ositus tehdään ennen perinnönjakoa, jos vainaja oli naimisissa ja ositus on tilanteessa tarpeen. Osituksessa ratkaistaan ensin, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä vainajan jäämistöön. Vasta vainajan osuus jaetaan perillisille.
Jos puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, osituksen sijaan voidaan tehdä omaisuuden erottelu. Verohallinnon mukaan ositus- ja perinnönjakokirja voidaan myös laatia samassa asiakirjassa, jos se sopii tilanteeseen.
Sopimusjako vai käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja?
Jos osakkaat ovat yksimielisiä, he saavat perintökaaren mukaan toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Tämä on tavallinen sopimusjako. Osakkaat voivat sopia esimerkiksi siitä, että yksi saa asunnon, toinen sijoitukset ja kolmas rahavaroja, kunhan kokonaisuus vastaa sovittuja perintöosuuksia tai mahdolliset erot käsitellään asianmukaisesti.
Jos yksikin osakas vaatii pesänjakajaa, jako on toimitettava pesänjakajan kautta. Käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan myös muissa laissa tarkoitetuissa tilanteissa. Pesänjakaja pyrkii yleensä ensin sovintoon, mutta voi tarvittaessa ratkaista jaon.
Pesänjakaja voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun osakkaat riitelevät omaisuuden arvosta, testamentin tulkinnasta tai siitä, kuka saa tietyn omaisuuserän. Jos ongelma on vain asiakirjan laatiminen eikä varsinainen riita, pesänjakajamenettely voi olla tarpeettoman raskas ja kallis.
Mitä perinnönjakokirjaan pitää merkitä?
Perinnönjaosta laaditaan aina jakokirja. Verohallinnon ohjeen mukaan siitä on verotusta varten hyvä käydä ilmi ainakin, mitä omaisuutta on jaettu, omaisuuden arvo jakohetkellä, mitä kukin osakas on saanut, mitä mahdollisesti jäi jakamatta ja onko kyseessä täydellinen vai osittainen jako.
Lisäksi kannattaa merkitä selvästi, jos jaossa käytetään kuolinpesän ulkopuolisia varoja, esimerkiksi jonkun osakkaan omia säästöjä tai uutta pankkilainaa. Tällä voi olla suora vaikutus varainsiirtoveroon.
Allekirjoitukset eroavat sen mukaan, miten jako tehdään. Sopimusjaossa kaikki osakkaat allekirjoittavat jakokirjan ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi. Jos pesänjakaja toimittaa jaon, pesänjakaja allekirjoittaa jakokirjan.
Käytännön esimerkki: toinen haluaa asunnon, toinen rahaa
Oletetaan, että kuolinpesässä on kaksi lasta, joiden kummankin laskennallinen osuus on 150 000 euroa. Pesässä on asunto-osake, jonka arvo jakohetkellä on 210 000 euroa, ja rahavaroja 90 000 euroa. Kokonaisuus on 300 000 euroa.
Osakkaat voivat sopia, että A saa asunto-osakkeen ja B saa 90 000 euroa pesän rahavaroja. A saa silloin pesästä 60 000 euroa enemmän kuin oma laskennallinen 150 000 euron osuutensa. Jos A maksaa tämän 60 000 euron erotuksen B:lle omilla säästöillään tai uudella pankkilainalla, kyse ei ole tältä osin enää puhtaasti perinnöstä, ja varainsiirtoveroa voi syntyä vastikkeelliseen osaan.
Jos jako sen sijaan pystytään toteuttamaan kokonaan kuolinpesään kuuluvilla varoilla niin, ettei kukaan käytä ulkopuolisia varoja saadakseen varainsiirtoveron alaista omaisuutta yli oman osuutensa, tilanne on verotuksellisesti erilainen.
Perinnönjaon verot: perintövero ei ole ainoa mahdollinen vero
Perintövero määräytyy perinnön saamisen perusteella. Perinnönjaossa voi kuitenkin syntyä myös muita veroseuraamuksia.
Varainsiirtovero
Puhtaasti perintönä saadusta omaisuudesta ei makseta varainsiirtoveroa. Jos osakas saa esimerkiksi asunto-osakkeen tai kiinteistön yli oman perintöosuutensa ja maksaa muille vastiketta kuolinpesän ulkopuolisilla varoilla, varainsiirtoveroa voi syntyä vastikkeelliseen osaan. Vuonna 2026 yleinen varainsiirtoverokanta on kiinteistöissä 3 % ja asunto-osakkeissa sekä muissa arvopapereissa 1,5 %.
Luovutusvoitto tai -tappio
Jos kuolinpesä myy omaisuutta ennen jakoa, mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio kuuluu kuolinpesän verotukseen. Jos omaisuus ensin jaetaan perilliselle ja hän myy sen myöhemmin, luovutus käsitellään hänen verotuksessaan. Verohallinto vertaa myyntihintaa perintöverotuksessa vahvistettuun arvoon.
Lahjaveron riski
Jos joku saa jaossa enemmän omaisuutta kuin hänen perintöosuutensa eikä anna ylimenevästä osasta vastiketta, kyse voi tilanteesta riippuen olla lahjasta. Siksi jako-osuudet, arvot ja mahdolliset maksut kannattaa kirjoittaa jakokirjaan selkeästi.
Alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva osakas
Jos kuolinpesässä on alaikäinen osakas tai osakasta edustaa muuten edunvalvoja, perinnönjakoon liittyy lisävaatimuksia. Suomi.fi:n vuonna 2026 päivitetyn ohjeen mukaan edunvalvoja tarvitsee luvan ositukseen ja perinnönjakoon, ja lupa haetaan etukäteen Digi- ja väestötietovirastolta.
Jos lapsen vanhempi on itse saman kuolinpesän osakas, vanhempi voi olla esteellinen edustamaan lasta siinä asiassa. Tällöin alaikäiselle voidaan tarvita edunvalvojan sijainen. Tätä ei kannata ratkaista vasta allekirjoitusvaiheessa, vaan edustus ja mahdollinen lupa selvitetään ennen jakokirjan viimeistelyä.
Mitä tehdään perinnönjaon jälkeen?
Kun jakokirja on allekirjoitettu, siitä toimitetaan yksi kopio Verohallinnolle. Sen jälkeen huolehditaan siitä, että jaettu omaisuus siirtyy käytännössä uusien omistajien nimiin.
Verohallinnossa kuolinpesä lakkaa vasta, kun pesän varat on jaettu, jakokirja on toimitettu ja verovuosi on päättynyt ilman pesälle jääneitä tuloja tai varoja. Jakokirjan allekirjoittaminen ei siis välttämättä lopeta kaikkea hallintoa saman päivän aikana.
Mitä perinnönjaon sähköiseen asiointiin on suunnitteilla vuonna 2027?
Tämä helpottaa asiakirjojen toimittamista, mutta se ei itsessään poista perintökaaren perinnönjakokirjalle asettamia muotovaatimuksia. Sopimusjaon osakkaiden allekirjoitukset ja kaksi esteetöntä todistajaa ovat nykyinen lain sääntö siihen saakka, kunnes lainsäädäntö mahdollisesti muuttuu.
