Perinnönjako · tarkistettu 8.9.2026

Perinnönjako – miten kuolinpesän omaisuus jaetaan?

Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus siirtyy perillisille ja testamentinsaajille. Ennen jakoa pitää kuitenkin varmistaa, että pesä on selvitetty, velat on huomioitu ja mahdollinen ositus tai omaisuuden erottelu on tehty. Tässä oppaassa käydään läpi sopimusjako, jakokirja, verot ja tavallisimmat käytännön sudenkuopat.

Yleisohje. Tämä opas kuvaa Suomessa sovellettavia yleisiä perinnönjaon sääntöjä eikä ole henkilökohtaista oikeudellista tai veroneuvontaa. Riitaisissa, kansainvälisissä, alaikäisiä koskevissa tai verotuksellisesti poikkeavissa tilanteissa menettely kannattaa varmistaa asiantuntijalta.
Sisältö: Perukirjani.fi · Tarkistettu Verohallinnon, Finlexin ja Suomi.fi:n ajantasaisista lähteistä 8.9.2026.

Mikä perinnönjako on?

Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan niille, joilla on siihen perintöoikeus tai testamenttiin perustuva oikeus. Perinnönjako on eri asia kuin perunkirjoitus ja perukirja: perukirjassa selvitetään pesän tilanne, mutta jaossa päätetään, kuka saa mitäkin omaisuutta.

Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, varsinaista perinnönjakoa ei tarvita. Jos osakkaita on useita, jako tehdään tavallisesti sopimalla, miten omaisuus jaetaan osakkaiden laskennallisten osuuksien mukaisesti. Perinnönjaosta laaditaan perinnönjakokirja.

Perintöveropäätöstä ei tarvitse odottaa. Verohallinnon mukaan perinnön voi jakaa perunkirjoituksen ja mahdollisen osituksen jälkeen ilman, että ensin odotetaan perintöverotuspäätöstä tai pyydetään Verohallinnolta lupaa.

Milloin perinnön voi jakaa?

Perintökaaren 23 luvun lähtökohta on, että kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa. Käytännössä ennen jakoa pitää olla tiedossa, mitä pesään kuuluu ja mitä velkoja siitä maksetaan.

Perintökaaren 23 luvun 2 § suojaa myös velkojia: vastoin osakkaan kieltoa jakoon ei saa ryhtyä ennen perunkirjoitusta ja ennen kuin kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erikseen hoitoon.

Perunkirjoitus on tehty.
Pesän tunnetut velat on maksettu tai niihin on varattu riittävät varat.
Mahdollinen ositus tai omaisuuden erottelu on tehty ennen perinnönjakoa.
Testamentin, lakiosan ja mahdollisten erityismääräysten vaikutukset on selvitetty.
Osakkaat tietävät, mitä omaisuutta jaetaan ja millä arvoilla.

Jakoa ei ole aina pakko tehdä heti, mutta pitkäksi aikaa jakamattomaksi jätetty kuolinpesä voi muuttua hallinnollisesti vaikeammaksi. Suomi.fi ja Verohallinto nostavat esiin, että myöhemmät kuolemantapaukset, uudet osakkaat ja varallisuuden muutokset voivat tehdä tilanteesta mutkikkaamman.

Jos vainaja oli naimisissa, ositus voi tulla ennen perinnönjakoa

Perintökaaren 23 luvun 1 §:n mukaan omaisuuden ositus tehdään ennen perinnönjakoa, jos vainaja oli naimisissa ja ositus on tilanteessa tarpeen. Osituksessa ratkaistaan ensin, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä vainajan jäämistöön. Vasta vainajan osuus jaetaan perillisille.

Jos puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, osituksen sijaan voidaan tehdä omaisuuden erottelu. Verohallinnon mukaan ositus- ja perinnönjakokirja voidaan myös laatia samassa asiakirjassa, jos se sopii tilanteeseen.

Esimerkki. Puolisoilla oli yhteensä 500 000 euroa avio-oikeuden alaista nettovarallisuutta. Ennen kuin vainajan perilliset voivat jakaa jäämistön keskenään, selvitetään osituksessa, mikä osa kokonaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä jää vainajan pesään. Perinnönjako alkaa vasta tästä vainajan puolelle jäävästä varallisuudesta.

Sopimusjako vai käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja?

Jos osakkaat ovat yksimielisiä, he saavat perintökaaren mukaan toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Tämä on tavallinen sopimusjako. Osakkaat voivat sopia esimerkiksi siitä, että yksi saa asunnon, toinen sijoitukset ja kolmas rahavaroja, kunhan kokonaisuus vastaa sovittuja perintöosuuksia tai mahdolliset erot käsitellään asianmukaisesti.

Jos yksikin osakas vaatii pesänjakajaa, jako on toimitettava pesänjakajan kautta. Käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan myös muissa laissa tarkoitetuissa tilanteissa. Pesänjakaja pyrkii yleensä ensin sovintoon, mutta voi tarvittaessa ratkaista jaon.

SopimusjakoOsakkaat sopivat yhdessä ja allekirjoittavat jakokirjan. Jakokirjan oikeaksi todistaa kaksi esteetöntä henkilöä.
Pesänjakajan jakoKäräjäoikeuden määräämä pesänjakaja toimittaa jaon ja allekirjoittaa jakokirjan.

Pesänjakaja voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun osakkaat riitelevät omaisuuden arvosta, testamentin tulkinnasta tai siitä, kuka saa tietyn omaisuuserän. Jos ongelma on vain asiakirjan laatiminen eikä varsinainen riita, pesänjakajamenettely voi olla tarpeettoman raskas ja kallis.

Mitä perinnönjakokirjaan pitää merkitä?

Perinnönjaosta laaditaan aina jakokirja. Verohallinnon ohjeen mukaan siitä on verotusta varten hyvä käydä ilmi ainakin, mitä omaisuutta on jaettu, omaisuuden arvo jakohetkellä, mitä kukin osakas on saanut, mitä mahdollisesti jäi jakamatta ja onko kyseessä täydellinen vai osittainen jako.

Lisäksi kannattaa merkitä selvästi, jos jaossa käytetään kuolinpesän ulkopuolisia varoja, esimerkiksi jonkun osakkaan omia säästöjä tai uutta pankkilainaa. Tällä voi olla suora vaikutus varainsiirtoveroon.

Allekirjoitukset eroavat sen mukaan, miten jako tehdään. Sopimusjaossa kaikki osakkaat allekirjoittavat jakokirjan ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi. Jos pesänjakaja toimittaa jaon, pesänjakaja allekirjoittaa jakokirjan.

Sähköinen allekirjoitus? Verohallinto toteaa nykyohjeessaan, ettei se voi ottaa kantaa siihen, täyttääkö sähköinen allekirjoitus perinnönjakokirjan muotovaatimuksen, ja pitää käsin allekirjoittamista varmimpana. Tämä on eri asia kuin perukirjan suunniteltu sähköinen allekirjoittaminen vuoden 2027 OmaVero-uudistuksessa.

Käytännön esimerkki: toinen haluaa asunnon, toinen rahaa

Oletetaan, että kuolinpesässä on kaksi lasta, joiden kummankin laskennallinen osuus on 150 000 euroa. Pesässä on asunto-osake, jonka arvo jakohetkellä on 210 000 euroa, ja rahavaroja 90 000 euroa. Kokonaisuus on 300 000 euroa.

Osakkaat voivat sopia, että A saa asunto-osakkeen ja B saa 90 000 euroa pesän rahavaroja. A saa silloin pesästä 60 000 euroa enemmän kuin oma laskennallinen 150 000 euron osuutensa. Jos A maksaa tämän 60 000 euron erotuksen B:lle omilla säästöillään tai uudella pankkilainalla, kyse ei ole tältä osin enää puhtaasti perinnöstä, ja varainsiirtoveroa voi syntyä vastikkeelliseen osaan.

Jos jako sen sijaan pystytään toteuttamaan kokonaan kuolinpesään kuuluvilla varoilla niin, ettei kukaan käytä ulkopuolisia varoja saadakseen varainsiirtoveron alaista omaisuutta yli oman osuutensa, tilanne on verotuksellisesti erilainen.

Miksi tämä kannattaa suunnitella ennen allekirjoitusta? Ulkopuolisten varojen käyttö on yksi tavallisimmista kohdista, joissa muuten yksinkertainen perinnönjako voi saada ylimääräisen veroseuraamuksen.

Perinnönjaon verot: perintövero ei ole ainoa mahdollinen vero

Perintövero määräytyy perinnön saamisen perusteella. Perinnönjaossa voi kuitenkin syntyä myös muita veroseuraamuksia.

Varainsiirtovero

Puhtaasti perintönä saadusta omaisuudesta ei makseta varainsiirtoveroa. Jos osakas saa esimerkiksi asunto-osakkeen tai kiinteistön yli oman perintöosuutensa ja maksaa muille vastiketta kuolinpesän ulkopuolisilla varoilla, varainsiirtoveroa voi syntyä vastikkeelliseen osaan. Vuonna 2026 yleinen varainsiirtoverokanta on kiinteistöissä 3 % ja asunto-osakkeissa sekä muissa arvopapereissa 1,5 %.

Luovutusvoitto tai -tappio

Jos kuolinpesä myy omaisuutta ennen jakoa, mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio kuuluu kuolinpesän verotukseen. Jos omaisuus ensin jaetaan perilliselle ja hän myy sen myöhemmin, luovutus käsitellään hänen verotuksessaan. Verohallinto vertaa myyntihintaa perintöverotuksessa vahvistettuun arvoon.

Lahjaveron riski

Jos joku saa jaossa enemmän omaisuutta kuin hänen perintöosuutensa eikä anna ylimenevästä osasta vastiketta, kyse voi tilanteesta riippuen olla lahjasta. Siksi jako-osuudet, arvot ja mahdolliset maksut kannattaa kirjoittaa jakokirjaan selkeästi.

Alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva osakas

Jos kuolinpesässä on alaikäinen osakas tai osakasta edustaa muuten edunvalvoja, perinnönjakoon liittyy lisävaatimuksia. Suomi.fi:n vuonna 2026 päivitetyn ohjeen mukaan edunvalvoja tarvitsee luvan ositukseen ja perinnönjakoon, ja lupa haetaan etukäteen Digi- ja väestötietovirastolta.

Jos lapsen vanhempi on itse saman kuolinpesän osakas, vanhempi voi olla esteellinen edustamaan lasta siinä asiassa. Tällöin alaikäiselle voidaan tarvita edunvalvojan sijainen. Tätä ei kannata ratkaista vasta allekirjoitusvaiheessa, vaan edustus ja mahdollinen lupa selvitetään ennen jakokirjan viimeistelyä.

Tämä on hyvä tunnistaa ajoissa. Tavallinen kahden aikuisen osakkaan sopimusjako ja alaikäisen osakkaan perinnönjako eivät ole hallinnollisesti sama prosessi.

Mitä tehdään perinnönjaon jälkeen?

Kun jakokirja on allekirjoitettu, siitä toimitetaan yksi kopio Verohallinnolle. Sen jälkeen huolehditaan siitä, että jaettu omaisuus siirtyy käytännössä uusien omistajien nimiin.

Toimita kopio perinnönjakokirjasta Verohallinnolle.
Hae kiinteistölle lainhuuto tai rekisteröi asunto-osakkeen omistus tarvittaessa.
Siirrä pankki- ja sijoitusvarat jakokirjan mukaisesti.
Ilmoita ja maksa mahdollinen varainsiirtovero.
Huolehdi kuolinpesän viimeisistä veroilmoituksista ja muista keskeneräisistä asioista.

Verohallinnossa kuolinpesä lakkaa vasta, kun pesän varat on jaettu, jakokirja on toimitettu ja verovuosi on päättynyt ilman pesälle jääneitä tuloja tai varoja. Jakokirjan allekirjoittaminen ei siis välttämättä lopeta kaikkea hallintoa saman päivän aikana.

Mitä perinnönjaon sähköiseen asiointiin on suunnitteilla vuonna 2027?

Ajankohtainen OmaVero-uudistus. Verohallinnon 2.9.2026 päivitetyn tiedon mukaan uusien kuolinpesien OmaVero-osioon on tarkoitus tulla mahdollisuus lähettää ositus- ja perinnönjakokirja sekä säilyttää kuolinpesään liittyviä asiakirjoja. Uudistuksen käyttöönottoa suunnitellaan vuodelle 2027.

Tämä helpottaa asiakirjojen toimittamista, mutta se ei itsessään poista perintökaaren perinnönjakokirjalle asettamia muotovaatimuksia. Sopimusjaon osakkaiden allekirjoitukset ja kaksi esteetöntä todistajaa ovat nykyinen lain sääntö siihen saakka, kunnes lainsäädäntö mahdollisesti muuttuu.

Perinnönjaon 8 kohdan tarkistus ennen jakokirjan allekirjoittamista

Perunkirjoitus on toimitettu ja perukirjan tiedot ovat riittävät.
Vainajan ja kuolinpesän tunnetut velat on hoidettu tai niihin on varattu varat.
Ositus tai omaisuuden erottelu on tehty, jos se tarvitaan.
Kaikki osakkaat ja heidän jako-osuutensa ovat selvillä.
Jaettava omaisuus ja sen jakohetken arvot on yksilöity.
Ulkopuolisten varojen käyttö on merkitty ja sen verovaikutus arvioitu.
Alaikäisen tai edunvalvonnassa olevan osakkaan lupa- ja edustuskysymykset on ratkaistu.
Jakokirjan allekirjoitukset ja todistajat täyttävät käytetyn jakotavan vaatimukset.
Usein kysyttyä

Perinnönjako – lyhyet vastaukset

Pitääkö perintöveropäätöstä odottaa ennen jakoa?
Ei. Verohallinnon mukaan perinnön voi jakaa perunkirjoituksen ja mahdollisen osituksen jälkeen ilman, että perintöverotuspäätöstä odotetaan.
Tarvitaanko perinnönjakoon kaikkien osakkaiden suostumus?
Sopimusjako perustuu osakkaiden sopimukseen. Jos sopua ei synny tai joku osakas vaatii pesänjakajaa, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakaja toimittamaan jako.
Tarvitaanko perinnönjakokirjaan todistajat?
Sopimusjaossa osakkaat allekirjoittavat jakokirjan ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi. Pesänjakajan toimittamassa jaossa pesänjakaja allekirjoittaa jakokirjan.
Voiko perinnönjaon tehdä osittain?
Kyllä, myös osittainen perinnönjako on mahdollinen. Tällöin jakokirjasta pitää käydä selvästi ilmi, mitä on jaettu ja mitä on jätetty vielä jakamatta. Alaikäisen tai edunvalvonnassa olevan osakkaan tilanteessa myös osittaiseen jakoon liittyy lupavaatimuksia.
Tuleeko perinnönjaossa aina varainsiirtoveroa?
Ei. Puhtaasti perintönä saadusta omaisuudesta ei makseta varainsiirtoveroa. Veron riski syntyy tyypillisesti silloin, kun varainsiirtoveron alaista omaisuutta saava käyttää kuolinpesän ulkopuolisia varoja saadakseen omaisuutta yli oman perintöosuutensa.
Milloin kuolinpesä lakkaa?
Verohallinnossa kuolinpesä lakkaa, kun varat on jaettu, jakokirja on toimitettu ja verovuosi on päättynyt eikä kuolinpesällä ole enää tuloja tai varoja.
Viralliset lähteet

Oppaan lähteet

Tiedot on tarkistettu ajantasaisista viranomais- ja lakilähteistä 8.9.2026. Vuoden 2027 uudistus on merkitty erikseen suunnitteilla olevaksi.

Perukirja vielä tekemättä?

Perinnönjako alkaa käytännössä siitä, että kuolinpesän osakkaat, varat ja velat on ensin selvitetty kunnolla. Perukirjani.fi auttaa kokoamaan nämä tiedot vaiheittain.

Scroll to Top