Kuolinpesän laskut ja velat · tarkistettu 11.9.2026

Kuolinpesän laskut perunkirjoituksen jälkeen – kuka maksaa ja missä järjestyksessä?

Vainajan laskut eivät normaalisti siirry perillisten henkilökohtaisiksi veloiksi. Ne maksetaan kuolinpesän varoista, mutta kaikkia laskuja ei käsitellä samalla tavalla. Erityisesti vähävaraisessa tai ylivelkaisessa pesässä maksujärjestys on tärkeä eikä velkojia pidä maksaa sattumanvaraisesti.

Yleisohje. Tämä opas kuvaa tavallisia kuolinpesän velka- ja laskutilanteita. Jos pesän varat eivät riitä kaikkiin velkoihin, velkojien kesken on riitaa tai pesään harkitaan pesänselvittäjää tai konkurssia, tilanne kannattaa selvittää tapauskohtaisesti.
Sisältö: Perukirjani.fi · Tiedot tarkistettu virallisista lähteistä 11.9.2026.

Kuka maksaa kuolinpesän laskut perunkirjoituksen jälkeen?

Kuolinpesän laskut maksetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista, ei perillisten omista rahoista. Kuolinpesän osakkaat huolehtivat käytännössä laskujen ja velkojen hoitamisesta yhdessä tai valtuuttavat yhden henkilön hoitamaan niitä. Jos pesän varat eivät riitä kaikkiin velkoihin, laskuja ei pidä maksaa sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Perunkirjoitus ei lopeta kuolinpesän laskuja. Asunto-osakkeen vastike voi jatkua, sähkösopimuksen loppulasku voi tulla myöhemmin, veroja voidaan määrätä ja omaisuuden säilyttämisestä voi syntyä uusia kuluja. Siksi on tärkeää erottaa vainajan elinaikainen velka siitä velasta, joka syntyy vasta kuoleman jälkeen.

Suomi.fi:n ajantasainen ohje jakaa velat käytännössä kolmeen ryhmään ja antaa niille maksujärjestyksen. Perintökaaren 21 luku sisältää velkojen oikeudellisen perustan.

Kuolinpesän laskut kuuluvat eri ryhmiin

Laskun nimi ei yksin ratkaise, miten sitä käsitellään. Olennaista on myös se, mihin aikaan ja mihin tarkoitukseen velka kohdistuu.

VelkaryhmäEsimerkkejäPerusajatus
PesänselvitysvelatKohtuulliset hautauskulut, perunkirjoituskulut sekä tarpeelliset pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat kulut.Maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät.
Vainajan velatVainajan elinaikaan kohdistuvat asumis-, hoito-, puhelin-, sähkö-, luottokortti- ja verovelat.Maksetaan pesänselvitysvelkojen jälkeen.
Muut pesän velatKuoleman jälkeen muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa syntyneet pesän velat, esimerkiksi myöhemmät juoksevat kulut tilanteesta riippuen.Maksetaan vainajan velkojen jälkeen.

Suomi.fi mainitsee maksujärjestystä koskevassa ohjeessaan kolmannen ryhmän esimerkkinä muun muassa pesänjakajan kulut sekä kuoleman jälkeen syntyneet kuolinpesän velat, kuten osakehuoneiston yhtiövastikkeet. Yksittäisen kulun luokittelu riippuu silti siitä, miksi ja milloin kulu on syntynyt.

Missä järjestyksessä kuolinpesän laskut maksetaan?

Perintökaaren 21 luvun 1 §:n lähtökohta on, että kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.

Suomi.fi tiivistää käytännön järjestyksen seuraavasti:

  1. kohtuulliset pesänselvitysvelat, kuten hautajais- ja perunkirjoituskulut sekä muut tarpeelliset pesänselvityksen kulut
  2. vainajan elinaikana syntyneet velat
  3. muut kuoleman jälkeen syntyneet kuolinpesän velat.
Erityisen tärkeää vähävaraisessa pesässä: älä maksa ensimmäisenä sitä velkojaa, joka sattuu lähettämään ensimmäisen muistutuksen. Jos kaikkia velkoja ei voida maksaa, väärä maksujärjestys voi vahingoittaa toisten velkojien asemaa.

Jos pesässä on riittävästi rahaa kaikkiin tunnettuihin velkoihin, tilanne on käytännössä helpompi. Silloinkin laskut kannattaa kirjata ja maksutositteet säilyttää järjestelmällisesti, jotta myöhemmin voidaan osoittaa, mihin pesän varoja on käytetty.

Mitä tarkoittaa sääntö kuukaudesta perunkirjoituksen jälkeen?

Perintökaaren 21 luvun 9 § sisältää tärkeän suojan velkojille. Ennen kuin perunkirjoituksesta on kulunut kuukausi vainajan velkaa saa maksaa pesän varoista vain, jos on pätevä syy olettaa, ettei maksamisesta aiheudu vahinkoa muille velkojille.

Säännön tarkoitus on estää tilanne, jossa yksi velkoja saa suorituksensa nopeasti ja muille ei jää mitään, vaikka pesä osoittautuisi ylivelkaiseksi. Kuukauden jakso antaa aikaa muodostaa kokonaiskuva pesän varoista ja veloista.

Esimerkki. Perukirjasta käy ilmi, että pesällä on 8 000 € rahaa mutta tunnettuja velkoja noin 25 000 €. Tällaisessa tilanteessa ei ole perusteltua maksaa yhtä suurta vanhaa velkaa kokonaan vain siksi, että sen lasku erääntyy ensimmäisenä. Ensin on selvitettävä lain mukainen menettely ja velkojien asema.

Tämä sääntö koskee vainajan velkojen maksamista. Pesänselvitysvelkojen asema on toinen: ne maksetaan lain mukaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät.

Mitä tehdään, jos kuolinpesän rahat eivät riitä laskuihin?

Jos velkoja on enemmän kuin varoja, kyse on ylivelkaisesta tai varattomasta kuolinpesästä. Suomi.fi neuvoo ilmoittamaan velkojille pesän varattomuudesta, jos velkoja ei pystytä maksamaan. Tässä tilanteessa tärkeintä on olla lupaamatta maksuja omista varoista ja olla jakamatta pesän omaisuutta osakkaille.

Tarvittaessa velkojen selvittämiseksi voidaan hakea julkista haastetta perunkirjoituksen jälkeen. Perintökaari mahdollistaa myös pesänselvittäjän määräämisen, ja kuolinpesä voidaan tietyin edellytyksin asettaa konkurssiin. Tavallisessa pienessä pesässä näitä keinoja ei aina tarvita, mutta ne ovat olemassa tilanteita varten, joissa velat tai vastuut ovat epäselviä.

Tee perunkirjoitus määräajassa, vaikka pesä olisi täysin varaton.
Merkitse kaikki tiedossa olevat vainajan velat perukirjaan.
Säilytä laskut, tiliotteet ja maksutositteet.
Älä jaa omaisuutta ennen kuin velat on selvitetty.
Jos varat eivät riitä, selvitä maksujärjestys ennen yksittäisten velkojen maksamista.

Voiko perillinen joutua maksamaan vainajan velkoja omista rahoistaan?

Pääsääntö on, ettei kuolinpesän osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta. Tämä on kirjattu perintökaaren 21 luvun 2 §:ään. Velat maksetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista.

Pääsääntöön liittyy kuitenkin poikkeuksia. Perintökaaren 21 luvun 2 §:n mukaan henkilökohtainen vastuu voi syntyä esimerkiksi perunkirjoitusvelvolliselle osakkaalle, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Vastuu voi syntyä myös osakkaalle, joka vaarantaa velkojan oikeutta antamalla perunkirjoituksessa vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta tietämänsä seikan. Lakiin sisältyy lisäksi mahdollisuus vapautua vastuusta tai rajoittaa sitä, jos osakas osoittaa, ettei menettely aiheuttanut velkojalle vahinkoa tai vahinko oli velkaa pienempi.

Lisäksi osakkaat vastaavat itse sellaisesta velasta, jonka he tekevät pesän lukuun, jos muuta ei ole sovittu tai olosuhteista muuta johdu. Siksi uuden sopimuksen tekeminen kuolinpesän nimissä on eri asia kuin vainajan vanhan laskun maksaminen.

Älä maksa vainajan velkaa omalta tililtäsi vain varmuuden vuoksi. Jos pesä on varaton, henkilökohtainen maksu ei yleensä ole tarpeen. Selvitä ensin, kuuluuko velka pesälle ja miten se pitää käsitellä.

Mitkä laskut ja velat merkitään perukirjaan?

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sellaisina kuin ne olivat kuolinhetkellä. Verohallinto mainitsee vähennyksinä myös hautauskulut ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut. Vainajan velkoja voivat olla esimerkiksi asunto- ja osamaksuvelat, luottokorttivelka, vainajan elinaikaan kohdistuva verovelka, vesi- ja sähkölaskut, puhelinlaskut sekä maksamattomat sairauskulut.

Oleellinen ero on ajankohdassa. Jos sähkölasku koskee vainajan elinaikaa, se on vainajan velkaa. Jos kuolinpesä pitää asunnon kuoleman jälkeen sähköistettynä omaisuuden hoitamista varten, myöhempi sähkökulu on kuoleman jälkeen syntynyt pesän kulu. Näitä ei pidä sekoittaa perukirjassa.

Verohallinnon mukaan valtion takaama vainajan opintolaina merkitään perukirjaan arvolla 0 €, koska kuolinpesällä ei ole velvollisuutta maksaa sitä takaisin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi velan nimellinen saldo ei aina ole sama asia kuin perukirjaan merkittävä vähennys.

Jos perukirjan laatiminen on vielä kesken, katso perukirja-opas. Verohallinnon ohjeen mukaan perukirjassa voidaan vähentää perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut. Perukirjani.fi:n 79 € maksu on perukirjan laatimisesta aiheutuva kulu, joten maksukuitti kannattaa säilyttää kuolinpesän kulutositteena.

Mitä tehdään vuokralle, yhtiövastikkeelle, sähkölle ja muille juokseville laskuille?

Kuoleman jälkeen syntyviä laskuja ei pidä jättää automaattisesti maksamatta, sillä osa niistä liittyy pesän omaisuuden säilyttämiseen ja hallintaan. Esimerkiksi tyhjillään olevan asunnon yhtiövastike, vakuutus tai välttämätön lämmitys voi jatkua niin kauan kuin asunto kuuluu kuolinpesälle.

Samalla tarpeettomat sopimukset kannattaa päättää nopeasti. Puhelinliittymä, suoratoistopalvelu, sanomalehti tai muu henkilökohtainen palvelu ei yleensä palvele kuolinpesää kuoleman jälkeen. Sopimuksen päättämisessä palveluntarjoaja voi pyytää selvitystä kuolemasta ja asiointioikeudesta.

Vainajan elinaikaan kohdistuva laskuSelvitä ja merkitse velkana perukirjaan, jos se oli avoinna kuolinhetkellä.
Kuoleman jälkeen syntyvä kuluArvioi, onko kulu tarpeellinen pesän hoidolle vai muu kuolinpesän uusi velka.

Jos omaisuutta myydään laskujen maksamiseksi tai pesän yksinkertaistamiseksi, katso myös kuolinpesän omaisuuden myynti perunkirjoituksen jälkeen.

Kuolinpesän laskut pitää selvittää ennen perinnönjakoa

Perintökaaren 23 luvun 2 § suojaa velkojia ennen jakoa. Vastoin osakkaan kieltoa perinnönjakoon ei saa ryhtyä ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon.

Tämä on käytännössä tärkeä syy siihen, miksi kuolinpesän tililtä ei pidä jakaa rahoja perillisille heti perunkirjoituksen jälkeen. Kuolinpesän omat verot ja muut maksut, myöhemmin tulevat laskut sekä omaisuuden ylläpitokulut voivat vielä olla avoinna. Perintövero on sen sijaan henkilökohtainen vero: jokainen perinnönsaaja vastaa omasta perintöverostaan.

Kun pesä on selvitetty ja velat hoidettu, voidaan siirtyä perinnönjakoon. Jos omaisuutta on tarkoitus myydä ennen jakoa, myyntirahat jäävät ensin kuolinpesän varoiksi.

Ajankohtaista: kuolinpesän kuitit ja asiakirjat OmaVeroon vuonna 2027

Vuodelle 2027 suunniteltu uudistus. Verohallinnon 7.4.2026 päivittämän kuvauksen mukaan uusien kuolinpesien OmaVero-osioon on tulossa mahdollisuus tallentaa kuitteja ja asiakirjoja kuolinpesän omaa käyttöä varten. Samassa palvelussa täydennetään varallisuus- ja velkatietoja perukirjaa ja uutta perintöveroilmoitusta varten.

Uudistus voi helpottaa juuri laskujen hallintaa, koska osakkailla ja valtuutetuilla olisi yhteinen sähköinen näkymä kuolinpesän tietoihin ja tallennettuihin asiakirjoihin. Vuoden 2026 kuolinpesissä kuitit ja tositteet on kuitenkin edelleen syytä säilyttää kuolinpesän omassa järjestyksessä nykyisen menettelyn mukaisesti.

Verohallinto kertoo myös, että vuoden 2027 OmaVero-uudistus koskee palvelun käyttöönoton jälkeen muodostuvia uusia kuolinpesiä. Siksi nykyisen pesän laskuja ei pidä jättää odottamaan tulevaa järjestelmää.

Usein kysyttyä

Periytyvätkö vainajan velat lapsille tai muille perillisille?
Pääsääntöisesti eivät. Kuolinpesän osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, vaan velat maksetaan kuolinpesän varoista. Laissa on kuitenkin poikkeuksia esimerkiksi vakaviin perunkirjoituksen laiminlyönteihin tai velkojia vahingoittavaan menettelyyn.
Saako kuolinpesän laskuja maksaa heti perunkirjoituksen jälkeen?
Pesänselvitysvelat maksetaan lain mukaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Vainajan velkojen osalta perintökaaren 21 luvun 9 § rajoittaa maksamista ensimmäisen kuukauden aikana perunkirjoituksen jälkeen, jos maksu voisi vahingoittaa muita velkojia.
Mitä teen, jos kuolinpesällä ei ole rahaa laskuihin?
Älä maksa velkoja omista varoistasi automaattisesti. Selvitä pesän varat ja velat, ilmoita tarvittaessa velkojille pesän varattomuudesta ja noudata velkojen maksujärjestystä. Epäselvässä tai merkittävästi ylivelkaisessa pesässä voi olla tarpeen selvittää pesänselvittäjän tai muun erityismenettelyn tarve.
Maksetaanko hautajaiskulut ennen vainajan muita velkoja?
Kohtuulliset hautauskulut kuuluvat pesänselvitysvelkoihin. Perintökaaren mukaan pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät.
Merkitäänkö kuoleman jälkeen tullut sähkölasku perukirjaan?
Ratkaisevaa on, mihin aikaan lasku kohdistuu. Vainajan elinaikaiseen kulutukseen kohdistuva avoin lasku kuuluu vainajan velkoihin kuolinpäivänä. Kuoleman jälkeen pesän hallinnasta syntynyt uusi sähkökulu on myöhempi kuolinpesän kulu.
Voiko perinnön jakaa, vaikka laskuja on vielä auki?
Velat pitää huomioida ennen jakoa. Vastoin osakkaan kieltoa perinnönjakoa ei saa toimittaa ennen kuin tunnetut velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on asetettu erilleen.

Kokoa velat ja kulut oikein perukirjaan

Perukirjani.fi erottaa vainajan velat, hautauskulut ja perunkirjoituskulut omiin kohtiin ja ohjaa tavallisen kuolinpesän tiedot vaihe vaiheelta. Kertahinta on 79 €.

Scroll to Top