Kuka maksaa kuolinpesän laskut perunkirjoituksen jälkeen?
Kuolinpesän laskut maksetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista, ei perillisten omista rahoista. Kuolinpesän osakkaat huolehtivat käytännössä laskujen ja velkojen hoitamisesta yhdessä tai valtuuttavat yhden henkilön hoitamaan niitä. Jos pesän varat eivät riitä kaikkiin velkoihin, laskuja ei pidä maksaa sattumanvaraisessa järjestyksessä.
Perunkirjoitus ei lopeta kuolinpesän laskuja. Asunto-osakkeen vastike voi jatkua, sähkösopimuksen loppulasku voi tulla myöhemmin, veroja voidaan määrätä ja omaisuuden säilyttämisestä voi syntyä uusia kuluja. Siksi on tärkeää erottaa vainajan elinaikainen velka siitä velasta, joka syntyy vasta kuoleman jälkeen.
Suomi.fi:n ajantasainen ohje jakaa velat käytännössä kolmeen ryhmään ja antaa niille maksujärjestyksen. Perintökaaren 21 luku sisältää velkojen oikeudellisen perustan.
Kuolinpesän laskut kuuluvat eri ryhmiin
Laskun nimi ei yksin ratkaise, miten sitä käsitellään. Olennaista on myös se, mihin aikaan ja mihin tarkoitukseen velka kohdistuu.
| Velkaryhmä | Esimerkkejä | Perusajatus |
|---|---|---|
| Pesänselvitysvelat | Kohtuulliset hautauskulut, perunkirjoituskulut sekä tarpeelliset pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat kulut. | Maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. |
| Vainajan velat | Vainajan elinaikaan kohdistuvat asumis-, hoito-, puhelin-, sähkö-, luottokortti- ja verovelat. | Maksetaan pesänselvitysvelkojen jälkeen. |
| Muut pesän velat | Kuoleman jälkeen muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa syntyneet pesän velat, esimerkiksi myöhemmät juoksevat kulut tilanteesta riippuen. | Maksetaan vainajan velkojen jälkeen. |
Suomi.fi mainitsee maksujärjestystä koskevassa ohjeessaan kolmannen ryhmän esimerkkinä muun muassa pesänjakajan kulut sekä kuoleman jälkeen syntyneet kuolinpesän velat, kuten osakehuoneiston yhtiövastikkeet. Yksittäisen kulun luokittelu riippuu silti siitä, miksi ja milloin kulu on syntynyt.
Missä järjestyksessä kuolinpesän laskut maksetaan?
Perintökaaren 21 luvun 1 §:n lähtökohta on, että kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.
Suomi.fi tiivistää käytännön järjestyksen seuraavasti:
- kohtuulliset pesänselvitysvelat, kuten hautajais- ja perunkirjoituskulut sekä muut tarpeelliset pesänselvityksen kulut
- vainajan elinaikana syntyneet velat
- muut kuoleman jälkeen syntyneet kuolinpesän velat.
Jos pesässä on riittävästi rahaa kaikkiin tunnettuihin velkoihin, tilanne on käytännössä helpompi. Silloinkin laskut kannattaa kirjata ja maksutositteet säilyttää järjestelmällisesti, jotta myöhemmin voidaan osoittaa, mihin pesän varoja on käytetty.
Mitä tarkoittaa sääntö kuukaudesta perunkirjoituksen jälkeen?
Perintökaaren 21 luvun 9 § sisältää tärkeän suojan velkojille. Ennen kuin perunkirjoituksesta on kulunut kuukausi vainajan velkaa saa maksaa pesän varoista vain, jos on pätevä syy olettaa, ettei maksamisesta aiheudu vahinkoa muille velkojille.
Säännön tarkoitus on estää tilanne, jossa yksi velkoja saa suorituksensa nopeasti ja muille ei jää mitään, vaikka pesä osoittautuisi ylivelkaiseksi. Kuukauden jakso antaa aikaa muodostaa kokonaiskuva pesän varoista ja veloista.
Tämä sääntö koskee vainajan velkojen maksamista. Pesänselvitysvelkojen asema on toinen: ne maksetaan lain mukaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät.
Mitä tehdään, jos kuolinpesän rahat eivät riitä laskuihin?
Jos velkoja on enemmän kuin varoja, kyse on ylivelkaisesta tai varattomasta kuolinpesästä. Suomi.fi neuvoo ilmoittamaan velkojille pesän varattomuudesta, jos velkoja ei pystytä maksamaan. Tässä tilanteessa tärkeintä on olla lupaamatta maksuja omista varoista ja olla jakamatta pesän omaisuutta osakkaille.
Tarvittaessa velkojen selvittämiseksi voidaan hakea julkista haastetta perunkirjoituksen jälkeen. Perintökaari mahdollistaa myös pesänselvittäjän määräämisen, ja kuolinpesä voidaan tietyin edellytyksin asettaa konkurssiin. Tavallisessa pienessä pesässä näitä keinoja ei aina tarvita, mutta ne ovat olemassa tilanteita varten, joissa velat tai vastuut ovat epäselviä.
Voiko perillinen joutua maksamaan vainajan velkoja omista rahoistaan?
Pääsääntö on, ettei kuolinpesän osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta. Tämä on kirjattu perintökaaren 21 luvun 2 §:ään. Velat maksetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista.
Pääsääntöön liittyy kuitenkin poikkeuksia. Perintökaaren 21 luvun 2 §:n mukaan henkilökohtainen vastuu voi syntyä esimerkiksi perunkirjoitusvelvolliselle osakkaalle, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Vastuu voi syntyä myös osakkaalle, joka vaarantaa velkojan oikeutta antamalla perunkirjoituksessa vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta tietämänsä seikan. Lakiin sisältyy lisäksi mahdollisuus vapautua vastuusta tai rajoittaa sitä, jos osakas osoittaa, ettei menettely aiheuttanut velkojalle vahinkoa tai vahinko oli velkaa pienempi.
Lisäksi osakkaat vastaavat itse sellaisesta velasta, jonka he tekevät pesän lukuun, jos muuta ei ole sovittu tai olosuhteista muuta johdu. Siksi uuden sopimuksen tekeminen kuolinpesän nimissä on eri asia kuin vainajan vanhan laskun maksaminen.
Mitkä laskut ja velat merkitään perukirjaan?
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sellaisina kuin ne olivat kuolinhetkellä. Verohallinto mainitsee vähennyksinä myös hautauskulut ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut. Vainajan velkoja voivat olla esimerkiksi asunto- ja osamaksuvelat, luottokorttivelka, vainajan elinaikaan kohdistuva verovelka, vesi- ja sähkölaskut, puhelinlaskut sekä maksamattomat sairauskulut.
Oleellinen ero on ajankohdassa. Jos sähkölasku koskee vainajan elinaikaa, se on vainajan velkaa. Jos kuolinpesä pitää asunnon kuoleman jälkeen sähköistettynä omaisuuden hoitamista varten, myöhempi sähkökulu on kuoleman jälkeen syntynyt pesän kulu. Näitä ei pidä sekoittaa perukirjassa.
Verohallinnon mukaan valtion takaama vainajan opintolaina merkitään perukirjaan arvolla 0 €, koska kuolinpesällä ei ole velvollisuutta maksaa sitä takaisin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi velan nimellinen saldo ei aina ole sama asia kuin perukirjaan merkittävä vähennys.
Jos perukirjan laatiminen on vielä kesken, katso perukirja-opas. Verohallinnon ohjeen mukaan perukirjassa voidaan vähentää perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut. Perukirjani.fi:n 79 € maksu on perukirjan laatimisesta aiheutuva kulu, joten maksukuitti kannattaa säilyttää kuolinpesän kulutositteena.
Mitä tehdään vuokralle, yhtiövastikkeelle, sähkölle ja muille juokseville laskuille?
Kuoleman jälkeen syntyviä laskuja ei pidä jättää automaattisesti maksamatta, sillä osa niistä liittyy pesän omaisuuden säilyttämiseen ja hallintaan. Esimerkiksi tyhjillään olevan asunnon yhtiövastike, vakuutus tai välttämätön lämmitys voi jatkua niin kauan kuin asunto kuuluu kuolinpesälle.
Samalla tarpeettomat sopimukset kannattaa päättää nopeasti. Puhelinliittymä, suoratoistopalvelu, sanomalehti tai muu henkilökohtainen palvelu ei yleensä palvele kuolinpesää kuoleman jälkeen. Sopimuksen päättämisessä palveluntarjoaja voi pyytää selvitystä kuolemasta ja asiointioikeudesta.
Jos omaisuutta myydään laskujen maksamiseksi tai pesän yksinkertaistamiseksi, katso myös kuolinpesän omaisuuden myynti perunkirjoituksen jälkeen.
Kuolinpesän laskut pitää selvittää ennen perinnönjakoa
Perintökaaren 23 luvun 2 § suojaa velkojia ennen jakoa. Vastoin osakkaan kieltoa perinnönjakoon ei saa ryhtyä ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon.
Tämä on käytännössä tärkeä syy siihen, miksi kuolinpesän tililtä ei pidä jakaa rahoja perillisille heti perunkirjoituksen jälkeen. Kuolinpesän omat verot ja muut maksut, myöhemmin tulevat laskut sekä omaisuuden ylläpitokulut voivat vielä olla avoinna. Perintövero on sen sijaan henkilökohtainen vero: jokainen perinnönsaaja vastaa omasta perintöverostaan.
Kun pesä on selvitetty ja velat hoidettu, voidaan siirtyä perinnönjakoon. Jos omaisuutta on tarkoitus myydä ennen jakoa, myyntirahat jäävät ensin kuolinpesän varoiksi.
Ajankohtaista: kuolinpesän kuitit ja asiakirjat OmaVeroon vuonna 2027
Uudistus voi helpottaa juuri laskujen hallintaa, koska osakkailla ja valtuutetuilla olisi yhteinen sähköinen näkymä kuolinpesän tietoihin ja tallennettuihin asiakirjoihin. Vuoden 2026 kuolinpesissä kuitit ja tositteet on kuitenkin edelleen syytä säilyttää kuolinpesän omassa järjestyksessä nykyisen menettelyn mukaisesti.
Verohallinto kertoo myös, että vuoden 2027 OmaVero-uudistus koskee palvelun käyttöönoton jälkeen muodostuvia uusia kuolinpesiä. Siksi nykyisen pesän laskuja ei pidä jättää odottamaan tulevaa järjestelmää.
Usein kysyttyä
Periytyvätkö vainajan velat lapsille tai muille perillisille?
Saako kuolinpesän laskuja maksaa heti perunkirjoituksen jälkeen?
Mitä teen, jos kuolinpesällä ei ole rahaa laskuihin?
Maksetaanko hautajaiskulut ennen vainajan muita velkoja?
Merkitäänkö kuoleman jälkeen tullut sähkölasku perukirjaan?
Voiko perinnön jakaa, vaikka laskuja on vielä auki?
Oppaan lähteet
Tiedot on tarkistettu ajantasaisista laki- ja viranomaislähteistä 11.9.2026. Ajankohtaiset 2026–2027 muutokset on merkitty tekstissä erikseen.
