Perunkirjoitustilaisuus lyhyesti
Perunkirjoitustilaisuus on toimitus, jossa perukirjaa varten tarvittavat tiedot käydään läpi ja perukirja viimeistellään. Tilaisuus on järjestettävä normaalisti kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Kuolinpesän osakkaille ja leskelle on annettava hyvissä ajoin tieto tilaisuuden ajasta ja paikasta. Kaikkien kutsuttujen ei tarvitse osallistua, mutta perukirjaan merkitään läsnäolijat ja tarvittaessa myös se, milloin ja miten poissa olleelle henkilölle ilmoitettiin tilaisuudesta.
Perunkirjoitus ja perukirja tarkoittavat eri asioita. Perunkirjoitus on tilaisuus eli toimitus, perukirja on siinä laadittava asiakirja. Perukirja toimii vuonna 2026 sekä kuolinpesän omaisuus- ja osakasluettelona että perintöverotuksen veroilmoituksena.
Tilaisuuden tarkoitus ei ole vielä jakaa perintöä. Perinnönjako on myöhempi vaihe. Ensin selvitetään pesän osakkaat, varallisuus, velat ja muut perukirjaan vaikuttavat tiedot. Jos pesä myöhemmin jaetaan, perukirja toimii yhtenä keskeisenä lähtöasiakirjana. Katso erikseen perinnönjako-opas.
Milloin perunkirjoitustilaisuus pitää järjestää?
Perintökaaren 20 luvun 1 §:n mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos määräaikaa ei pystytä noudattamaan, Verohallinnolta voidaan hakea lisäaikaa. Hakemus pitää tehdä alkuperäisen kolmen kuukauden määräajan kuluessa, ja lisäaikaa myönnetään perustellusta syystä.
Perunkirjoituksen jälkeen on vielä toinen määräaika: perukirjan kopio ja tarvittavat liitteet pitää toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Jos perunkirjoitukselle on saatu lisäaikaa, tämä kuukauden määräaika lasketaan silti toteutuneesta perunkirjoituksesta.
Ajankohta kannattaa sopia niin, että sukuselvitykset, pankkien saldot, mahdollinen testamentti ja muut olennaiset asiakirjat ehditään saada ennen tilaisuutta. Jos tiedot ovat vielä olennaisesti puutteelliset, tilaisuuden järjestäminen liian aikaisin voi johtaa tarpeettomiin täydennyksiin.
Ketkä pitää kutsua perunkirjoitustilaisuuteen?
Perintökaaren 20 luvun 2 § edellyttää, että perunkirjoituksen ajasta ja paikasta annetaan hyvissä ajoin tieto kuolinpesän osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle myös silloin, kun leski ei ole osakas. Laissa on lisäksi erityissäännös eräistä tilanteista, joissa oikeus perintöön tai testamenttiin syntyy vasta toisen henkilön oikeuden lakattua.
Käytännössä tärkein sääntö on yksinkertainen: selvitä ennen kutsujen lähettämistä, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Osakkaita voivat olla esimerkiksi lakimääräiset perilliset ja yleistestamentinsaajat sekä tietyissä tilanteissa leski. Perillinen on merkittävä perukirjaan, vaikka hänelle ei lopulta tulisi pesästä omaisuutta.
Laki ei määrää yhtä ainoaa pakollista kutsutapaa. Koska perukirjaan voidaan joutua merkitsemään ilmoittamisen ajankohta ja tapa, käytännössä kutsu kannattaa toimittaa tavalla, josta jää selkeä jälki. Esimerkiksi kirjallinen viesti helpottaa myöhempää osoittamista siitä, että tieto on annettu ajoissa.
Jos vainajalla ei ollut rintaperillisiä ja leski on lakimääräinen perillinen, voi olla tarpeen selvittää myös ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset ja lesken perintöoikeus.
Keiden pitää olla paikalla perunkirjoituksessa?
Kaikkien osakkaiden ei tarvitse olla läsnä. Tilaisuuden kannalta keskeiset roolit ovat pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Pesän ilmoittajana toimii henkilö, joka hoitaa pesän omaisuutta tai tuntee muuten pesän tilanteen parhaiten. Hänen tehtävänsä on antaa perukirjaa varten tarvittavat tiedot ja merkitä perukirjaan valaehtoinen vakuutus tietojen oikeellisuudesta.
Kaksi uskottua miestä toimittaa perunkirjoituksen ja antaa perukirjaan todistuksen siitä, että tiedot on merkitty oikein ja pesän varat arvioitu heidän parhaan ymmärryksensä mukaan. Uskottujen miesten tehtävästä on erillinen uskottu mies perunkirjoituksessa -opas.
| Henkilö | Onko osallistuminen välttämätöntä? | Keskeinen tehtävä |
|---|---|---|
| Pesän ilmoittaja | Käytännössä kyllä | Antaa pesää koskevat tiedot ja vakuuttaa ne oikeiksi. |
| Kaksi uskottua miestä | Kyllä toimituksen kannalta | Toimittavat perunkirjoituksen, arvioivat varat ja antavat todistuksensa. |
| Kuolinpesän osakas | Ei pakollinen | Hänelle pitää yleensä antaa hyvissä ajoin tieto tilaisuudesta. |
| Leski | Ei aina pakollinen | Leskelle ilmoitetaan tilaisuudesta, ja hänen tietojaan voidaan tarvita perukirjaan. |
Mitä pitää olla valmiina ennen perunkirjoitustilaisuutta?
Hyvä perunkirjoitustilaisuus on ennen kaikkea hyvin valmisteltu. Tilaisuudessa ei pitäisi ensimmäistä kertaa ryhtyä selvittämään, ketkä ovat perillisiä tai mitä pankkitilejä vainajalla oli. Suomi.fi:n ajantasaisen perunkirjoitusoppaan mukaan perunkirjoitusta varten tarvitaan tiedot muun muassa vainajan varoista, veloista, osakkaista ja mahdollisesta leskestä.
Omaisuus merkitään perukirjaan kuolinpäivän arvoon. Jos esimerkiksi asunto myydään pian kuoleman ja perunkirjoituksen jälkeen ulkopuoliselle ostajalle, Suomi.fi toteaa myyntihinnan voivan olla erittäin vahva näyttö asunnon käyvästä arvosta. Tästä aiheesta on erillinen opas kuolinpesän omaisuuden myynnistä.
Perukirjaan koottujen omaisuus- ja perillistietojen perusteella voit myös arvioida perintöveron määrää Perukirjani.fi:n perintöverolaskurilla. Laskelma on suuntaa antava eikä korvaa perukirjaa tai Verohallinnon verotuspäätöstä.
Miten perunkirjoitustilaisuus etenee käytännössä?
Laki ei määrää yhtä pakollista kokousagendaa. Tärkeää on, että perukirjassa vaaditut tiedot selvitetään ja että pesän ilmoittajan sekä uskottujen miesten vakuutukset ja todistukset voidaan antaa asianmukaisesti. Tavallisessa kuolinpesässä tilaisuus voidaan jäsentää selkeästi seuraavasti:
- Todetaan aika, paikka, toteutustapa ja osallistujat. Samalla tarkistetaan, ketkä kutsutuista ovat paikalla ja miten poissa olleille on ilmoitettu.
- Käydään läpi osakkaat ja perhesuhteet. Tarkistetaan perilliset, leski, testamentinsaajat, alaikäiset ja tarvittavat edustajat.
- Käsitellään testamentti ja avioehto. Selvitetään niiden merkitys perukirjaan ja myöhempään pesän käsittelyyn.
- Käydään läpi varat ja velat. Arvot ovat kuolinpäivän arvoja, vaikka tilaisuus pidetään myöhemmin.
- Käsitellään vähennykset ja muut verotukseen vaikuttavat tiedot. Näitä ovat esimerkiksi hautaus- ja perunkirjoituskulut.
- Tarkistetaan perukirjan kokonaisuus. Erityisesti nimet, henkilötunnukset, osoitteet, omistusosuudet ja summat kannattaa tarkistaa vielä kerran.
- Annetaan vakuutukset ja todistukset. Pesän ilmoittaja sekä uskotut miehet allekirjoittavat perukirjan nykyisen menettelyn mukaisesti.
Voiko perunkirjoitustilaisuuden järjestää etänä?
Kyllä, Verohallinto voi käsitellä myös etäyhteydellä toimitetun perunkirjoituksen perusteella laaditun perukirjan. Verohallinnon ohjeen mukaan perukirjassa pitää silloin olla normaalien tietojen lisäksi yksilöity selvitys siitä, missä, milloin ja miten perunkirjoitus toimitettiin sekä ketkä olivat toimituksessa läsnä.
Etätoteutus ei poista pesän ilmoittajan tai uskottujen miesten vastuuta eikä kutsumista koskevia vaatimuksia. Perukirjassa pitää edelleen olla tarvittavat vakuutukset ja todistukset. Verohallinto muistuttaa lisäksi, että jos perukirjaa tarvitaan muualla, esimerkiksi pankissa tai toisella viranomaisella, myös näiden tahojen asiakirjavaatimukset pitää ottaa huomioon.
Mitä perunkirjoitustilaisuuden jälkeen tehdään?
Valmis perukirja kannattaa säilyttää huolellisesti. Verohallinto neuvoo tekemään useamman allekirjoitetun alkuperäiskappaleen, koska perukirjaa voidaan tarvita myöhemmin esimerkiksi pankissa tai omaisuuden rekisteröinnissä. Alkuperäiset tositteet kannattaa säilyttää kuolinpesällä.
Perukirjan kopio ja tarvittavat liitteet toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa. Tämän jälkeen pesän selvittäminen jatkuu: laskuja maksetaan, omaisuutta voidaan tarvittaessa myydä ja lopulta voidaan siirtyä ositukseen ja perinnönjakoon, kun siihen on edellytykset.
Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmenee uusia varoja tai velkoja, täydennys- tai oikaisuperukirja on laadittava kuukauden kuluessa siitä, kun uusi tieto on saatu. Täydennysperukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa sen laatimisesta. Jos sen sijaan kysymys on pesän juoksevista laskuista, katso kuolinpesän laskut perunkirjoituksen jälkeen -opas.
Ajankohtaista: perunkirjoitus ja OmaVero muuttuvat vuonna 2027
Suunnitellussa mallissa kuolinpesän osakkaat voivat saada OmaVeroon osakas- ja varallisuustietoja, täydentää niitä sekä muodostaa perukirjan ja uuden perintöveroilmoituksen. Verohallinnon 7.4.2026 päivittämässä kuvauksessa perunkirjoitustilaisuuden tiedot tarkistetaan edelleen tilaisuudessa, joka voidaan järjestää perinteisenä kokouksena tai etäyhteydellä.
Merkittävä muutos on suunnitelma siitä, että kuolinpesän ilmoittaja ja uskotut miehet allekirjoittavat perukirjan sähköisesti OmaVerossa. Lisäksi perintöverotus perustuisi uudistuksen jälkeen erilliseen perintöveroilmoitukseen eikä enää suoraan perukirjaan kuten vuonna 2026.
Nykyisissä kuolinpesissä noudatetaan kuitenkin voimassa olevaa menettelyä. Siksi vuoden 2026 perunkirjoitusta ei pidä tehdä tulevan järjestelmän oletusten perusteella.
Usein kysyttyä
Onko kaikkien perillisten oltava perunkirjoituksessa paikalla?
Kuinka pian kuoleman jälkeen perunkirjoitus pidetään?
Voiko perunkirjoituksen järjestää Teamsilla tai muulla etäyhteydellä?
Kuka toimii pesän ilmoittajana?
Tarvitaanko perunkirjoitukseen kaksi uskottua miestä?
Mitä jos joku osakas ei tule tilaisuuteen?
Oppaan lähteet
Tiedot on tarkistettu ajantasaisista laki- ja viranomaislähteistä 11.9.2026. Ajankohtaiset 2026–2027 muutokset on merkitty tekstissä erikseen.
