Voiko kuolinpesän omaisuutta myydä perunkirjoituksen jälkeen?
Kyllä. Perunkirjoitus ei lukitse kuolinpesän omaisuutta odottamaan perinnönjakoa. Jakamaton kuolinpesä voi myydä esimerkiksi asunnon, kiinteistön, auton tai sijoituksia ennen perinnönjakoa, jos päätös tehdään pesän hallintoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Tavallisessa osakkaiden yhteishallinnossa kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä.
Perunkirjoitus selvittää pesän lähtötilanteen: mitä vainaja omisti ja mitä velkoja hänellä oli kuolinpäivänä. Sen jälkeen omaisuus voi luonnollisesti muuttua. Pankkitili voi tuottaa korkoa, sijoitusten arvo voi nousta tai laskea ja omaisuutta voidaan myydä. Myynti ei itsessään tarkoita, että perintö olisi jaettu.
On tärkeää erottaa kolme asiaa: perukirjaan merkitty kuolinpäivän arvo, kuolinpesän myöhemmin saama myyntihinta ja perinnönjaossa käytettävä omaisuus. Ne voivat olla eri suuruisia ja palvella eri tarkoituksia.
Kuka saa myydä kuolinpesän omaisuutta?
Perintökaaren 18 luvun 2 §:n mukaan kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhteisesti, jollei pesän hallintoa ole järjestetty muulla tavalla. Osakkaat myös edustavat kuolinpesää suhteessa ulkopuolisiin. Tämä tarkoittaa tavallisessa jakamattomassa pesässä sitä, että yksi osakas ei lähtökohtaisesti voi yksin myydä pesän omaisuutta ilman muiden suostumusta.
Käytännössä kaikki osakkaat voivat allekirjoittaa kaupan itse tai antaa yhdelle henkilölle riittävän valtakirjan. Jos pesään on määrätty pesänselvittäjä tai hallinto perustuu muuhun erityisjärjestelyyn, toimivalta arvioidaan sen järjestelyn perusteella eikä tavallisen yhteishallinnon mukaan.
Ennen myyntiä kannattaa varmistaa, että osakasluettelo on oikein. Joissain asiointitilanteissa vahvistettu perukirjan osakasluettelo tai muu luotettava selvitys helpottaa sen osoittamista, ketkä voivat edustaa kuolinpesää.
Myydäänkö omaisuus ennen perinnönjakoa vai vasta sen jälkeen?
Molemmat ovat mahdollisia, mutta verotuksessa ja käytännön päätöksenteossa ne ovat eri tilanteita.
| Ajankohta | Kuka myy? | Kenen verotuksessa myynti käsitellään? |
|---|---|---|
| Ennen perinnönjakoa | Jakamattoman kuolinpesän omaisuus myydään kuolinpesän lukuun. | Mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio kuuluu kuolinpesälle. |
| Perinnönjaon jälkeen | Omaisuuden jaossa saanut perillinen myy omissa nimissään. | Mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio kuuluu myyvälle perilliselle. |
Jos esimerkiksi kuolinpesä myy asunnon ja saa rahat tilille ennen perinnönjakoa, jaossa ei enää jaeta samaa asuntoa vaan pesään kuuluvat myynnistä saadut rahavarat. Tämä voi käytännössä helpottaa jakoa, jos osakkaat haluavat rahasuorituksia eivätkä yhteisomistusta.
Toisaalta omaisuutta ei ole pakko realisoida vain siksi, että pesä aiotaan jakaa. Osakkaat voivat sopia perinnönjaossa, että tietty omaisuus tulee yhdelle tai useammalle perilliselle, kun jaon edellytykset muutoin täyttyvät. Katso perinnönjako-oppaasta, miten jako eroaa pesän omaisuuden myynnistä.
Miten kuolinpesän omaisuuden myynti verotetaan?
Verohallinnon mukaan jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan omaisuuden myynnistä syntyvä luovutusvoitto on kuolinpesän tuloa. Osakkaat eivät siis ilmoita pesän ennen jakoa tekemää omaisuuden myyntiä henkilökohtaisilla veroilmoituksillaan. Myynti ilmoitetaan kuolinpesän verotuksessa.
Luovutusvoittoa laskettaessa omaisuuden hankintamenona käytetään lähtökohtaisesti perintöverotuksessa vahvistettua arvoa. Verohallinnon syventävän ohjeen mukaan vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hankintameno-olettamaa, jos se johtaa verovelvolliselle edullisempaan tulokseen.
Jos myyntihinta jää alle perintöverotusarvon, voi syntyä luovutustappio. Verohallinnon mukaan myös tappio pitää ilmoittaa. Verotus kannattaa siis huomioida silloinkin, kun myynti ei näytä tuottaneen voittoa.
Voiko myyntihinta vaikuttaa perukirjan tai perintöverotuksen arvoon?
Kyllä, etenkin jos omaisuus myydään pian kuoleman jälkeen riippumattomalle ostajalle. Perukirjaan omaisuus merkitään sen käypään arvoon kuolinpäivänä. Myöhempi toteutunut kauppahinta voi olla tärkeä näyttö siitä, mikä arvo kuolinpäivänä oli realistinen.
Suomi.fi:n nykyinen perunkirjoitusopas toteaa, että jos vainajan asunto myydään kuolinpesästä ja osakkaista riippumattomalle ostajalle pian perunkirjoituksen jälkeen, myyntihinta osoittaa luotettavimmin asunnon arvon. Jos kauppa tehdään ennen kuin perintöverotus on toimitettu, kaupasta kannattaa ilmoittaa Verohallinnolle heti, jotta tieto voidaan ottaa huomioon.
Jos perintöverotus on jo ehditty toimittaa ja pian toteutunut kauppahinta osoittaa olennaisesti toisenlaisen käyvän arvon, Verohallinnon ohjeen mukaan perillinen voi hakea oman perintöverotuksensa oikaisua. Tämä ei tarkoita, että jokainen myöhempi hinnanmuutos muuttaisi automaattisesti kuolinpäivän arvoa: ratkaisevaa on, mitä kauppa kertoo nimenomaan kuolinhetken käyvästä arvosta.
Asunnon tai kiinteistön myynti kuolinpesästä
Asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen myynti on usein kuolinpesän suurin yksittäinen toimi. Siksi osakkaiden päätöksen, omistuksen selvittämisen ja asiakirjojen pitää olla kunnossa ennen kauppaa.
Kiinteistön osalta Maanmittauslaitos suosittelee jakamattomalle kuolinpesälle selvennyslainhuutoa. Sen avulla lainhuutoon merkitään näkyviin kuolinpesän osakkaat. Maanmittauslaitoksen ajantasaisen ohjeen mukaan selvennyslainhuuto mahdollistaa esimerkiksi kiinteistökaupan tekemisen sähköisesti Kiinteistövaihdannan palvelussa. Kun selvennyslainhuuto on olemassa, ostajalle ei tarvitse lainhuutoa varten antaa vainajan perukirjaa liitteineen samalla tavalla.
Selvennyslainhuuto ei tarkoita perinnönjakoa eikä siirrä kiinteistöä yksittäisen perillisen nimiin. Sen tarkoitus on selventää jakamattoman kuolinpesän omistusta ja asiointia.
Asunto-osakkeiden kohdalla menettely riippuu muun muassa siitä, miten osakehuoneiston omistus on rekisteröity. Ostaja, pankki ja välittäjä voivat tarvita asiakirjoja, joilla kuolinpesän osakkaat ja heidän oikeutensa toimia voidaan luotettavasti osoittaa.
Mitä jos kuolinpesässä on alaikäinen osakas?
Alaikäinen osakas tekee omaisuuden myynnistä tavallista tarkemmin säännellyn. Suomi.fi:n 23.6.2026 päivitetyn ohjeen mukaan edunvalvoja tarvitsee Digi- ja väestötietoviraston luvan, kun lapsi on kuolinpesän osakas ja kuolinpesä myy asunnon tai kiinteistön.
Lisäksi huoltaja voi olla esteellinen edustamaan lasta, jos huoltaja on itse saman kuolinpesän osakas ja heidän etunsa voivat olla vastakkaiset. Tällöin alaikäiselle voidaan tarvita edunvalvojan sijainen. Lupa ja mahdollinen sijaisuus on syytä selvittää ennen sitovan kaupan tekemistä.
Mitä kuolinpesän myyntirahoille tapahtuu?
Jos jakamaton kuolinpesä myy omaisuutta, kauppahinta kuuluu kuolinpesälle. Rahaa ei pidä automaattisesti jakaa osakkaille samassa yhteydessä vain siksi, että omaisuus on realisoitu. Ennen perinnönjakoa pitää huolehtia pesän selvittämisestä ja velkojen asianmukaisesta käsittelystä.
Perintökaaren 23 luvun mukaan jakoa ei saa vastoin osakkaan kieltoa toimittaa ennen kuin perunkirjoitus on tehty ja kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on laitettu erityiseen hoitoon. Myyntirahat voivat siten olla tarpeen esimerkiksi lainojen, verojen ja muiden pesän velvoitteiden hoitamiseen.
Jos pesällä on avoimia laskuja, lue myös kuolinpesän laskut perunkirjoituksen jälkeen. Maksujärjestyksellä on erityistä merkitystä, jos varat eivät riitä kaikkiin velkoihin.
Ajankohtaista vuonna 2026: kolme käytännön asiaa omaisuuden myynnissä
Vuonna 2027 kuolinpesien OmaVero-asiointi laajenee suunnitelmien mukaan myös ositus- ja perinnönjakokirjojen lähettämiseen ja asiakirjojen säilyttämiseen. Varsinaisen omaisuuden kaupan säännöt eivät tämän vuoksi poistu, mutta pesän sähköinen asiointi ja osakastietojen saatavuus helpottuvat uusissa kuolinpesissä.
Usein kysyttyä
Saako kuolinpesän asunnon myydä ennen perinnönjakoa?
Voiko yksi kuolinpesän osakas myydä omaisuuden yksin?
Kuka maksaa veron, jos kuolinpesä myy asunnon?
Pitääkö odottaa perintöveropäätöstä ennen omaisuuden myyntiä?
Tarvitaanko selvennyslainhuuto ennen kuolinpesän kiinteistön myyntiä?
Voidaanko myyntirahat jakaa heti osakkaille?
Oppaan lähteet
Tiedot on tarkistettu ajantasaisista laki- ja viranomaislähteistä 11.9.2026. Ajankohtaiset 2026–2027 muutokset on merkitty tekstissä erikseen.
